Kai­vok­set toi­si­vat Lappiin tu­han­sia työ­paik­ko­ja

Soklin ja Kolari-Pajalan kaivoshankkeet toisivat toteutuessaan Pohjois-Suomeen tuhansia työpaikkoja. Hankkeiden vaikutuksia selvittäneen työryhmän mukaan kaivokset loisivat oheistoimintoineen tuotantovaiheessa yli 3 600 pysyvää työpaikkaa, joista osa sijoittuisi Ruotsin puolelle. Investointivaiheessa työllisyysvaikutus olisi vielä suurempi.

Uudet kaivoshankkeet toisivat Pohjois-Suomeen tuhansia työpaikkoja. Kuvassa louhitaan kultaa jo toteutuneessa Kittilän Suurikuusikossa. Hankkeiden vaikutuksia selvittäneen työryhmän mukaan kaivokset loisivat oheistoimintoineen tuotantovaiheessa yli 3 600 pysyvää työpaikkaa, joista osa sijoittuisi Ruotsin puolelle. Investointivaiheessa työllisyysvaikutus olisi vielä suurempi.
Uudet kaivoshankkeet toisivat Pohjois-Suomeen tuhansia työpaikkoja. Kuvassa louhitaan kultaa jo toteutuneessa Kittilän Suurikuusikossa. Hankkeiden vaikutuksia selvittäneen työryhmän mukaan kaivokset loisivat oheistoimintoineen tuotantovaiheessa yli 3 600 pysyvää työpaikkaa, joista osa sijoittuisi Ruotsin puolelle. Investointivaiheessa työllisyysvaikutus olisi vielä suurempi.

Soklin ja Kolari-Pajalan kaivoshankkeet toisivat toteutuessaan Pohjois-Suomeen tuhansia työpaikkoja. Hankkeiden vaikutuksia selvittäneen työryhmän mukaan kaivokset loisivat oheistoimintoineen tuotantovaiheessa yli 3 600 pysyvää työpaikkaa, joista osa sijoittuisi Ruotsin puolelle. Investointivaiheessa työllisyysvaikutus olisi vielä suurempi.

Hankkeet toisivat valtiolle ja alueen kunnille myös merkittävät verotulot. Suomen valtiolle kaivosten arvioidaan tuovan vuoteen 2020 mennessä noin 380 miljoonaa euroa. Lapin kuntien verotulot kasvaisivat samassa ajassa yli 40 miljoonalla eurolla.

Hankkeiden toteutuminen vaatii kuitenkin mittavat väyläinvestoinnit. Niiden kustannuksiksi arvioidaan noin 600--700 miljoonaa euroa. Kolari-Pajalan kaivoshankkeen takana on Northland Resources Inc. Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivoshankkeesta vastaa Yara Finland.

Ilmoita asiavirheestä