Alunperin Pyhäsalmen kaivostoiminnan piti loppua jo. Mutta louhinta kaivoksessa jatkuu. Jatkoajan peräksi määriteltiin vuosi 2013. Kaivoksen suunnitteluinsinööri Jukka Brusila kertoo nyt puhuttavan jo vuodesta 2015 tai 2016.
Pyhäsalmessa ollaan pussin pohjalla, kun ollaan 1 400 metriä maan alla. Pussi on se suuri maan päältä alaspäin ulottuva esiintymä, jota on louhittu 1960-luvun alkupuolelta saakka. Tarkkaa tietoa ei ole, mitä pussin sivustoilla mahtaa olla. Vain olettamus: malmia, joka pitää sisällään kuparia, sinkkiä ja rikkiä.
Ulkona on toistakymmentä astetta pakkasta. Maan alla parisenkymmentä astetta lämmintä. Vajaat parisataa metriä pohjan yläpuolella Kalevi Luonuankoski käskee suurta konetta poraamaan reikää pimeän käytävän kattoon. Rapa roiskuu liejun niljastamaan kaivoskäytävään.
"Näyttää siltä, että tälle toiminnalle on jatkoa. Aina vain uutta löytyy", arvioi Luonuankoski reilun kolmen vuosikymmenen kaivosmiehen kokemuksellaan. Hän käyttää konetta kymmeniä metriä korkean, leveän ja syvän kaivannon juurella - ammottavan aukon, josta on otettu neljännesmiljoona tonnia malmia.
Auringonlaskua
ei näköpiirissä
Pyhäjärvellä kotiaan pitävän maankamaran käyttöön keskittyvän Geopolis-hankkeen johtaja Kalle Taipale nostaa kaivannon reunalta parin nyrkin kokoisen murikan ja sihtaa siihen kirkkaalla kaivoslampulla. Tavara on tuttua geologille.
"Missään nimessä tämä ei ole auringonlaskun ala", Taipale vakuuttaa samalla kun pyörittelee kupari-, sinkki- ja rikkikiisua sisältävää järkälettä käsissään.
Vaikka Outokumpu on luopunut ja luopumassa lopustakin kaivostoiminnasta, Taipale muistuttaa eri puolilla Suomea häärivän parhaillaan kymmeniä ulkomaalaisia malminetsintäyrityksiä.
"Pintaa on vasta vähän sohaistu", hän väittää.
Pyhäsalmen malmin kaltaista tavaraa uskotaan löytyvän muualtakin Vihannin ja Pyhäsalmen väliltä, kunhan vain poraukset ulotetaan 800 ja 1 400 syvyyteen. Pienempiä esiintymiä tiedetään olevan siellä täällä, vaikka millä mitalla.
Pahtavaaran kultakaivos avataan uudelleen, Suurikuusikko kohta. Oriveden kaivos piti sulkea, mutta se jatkaa vielä. Lupaavia löytöjä on tehty Ilomantsissa ja Raahen Laivakankaalla. Kanadalaisyhtiö on pumppaa vettä jo lopetetusta Haverin kultakaivoksesta Viljakkalassa. Eikä mene kauan, kun Kälviältä nostetaan kultaa ja Ullavalta litiumia.
Kalle Taipale sanoo kaiken tämän osoittavan, että alalla tapahtuu juuri nyt paljon. Syykin on selvä. Tavaralla on kysyntää. Siitä kertoo metallien maailmanmarkkinahintojen kehitys. Geologi Jouko Jylänki Geopoliksesta arvelee yksin nikkelin hinnan kolminkertaistuneen viime syksystä.
Geologit kutsuvat metallin kallistumista Kiina-ilmiöksi eli samalla nimellä, jolla kuvataan työvoiman siirtymistä Suomesta Kiinaan.
"Kiina on tuottanut itse paljon metalleja. Talouden kasvu on niin voimakas, että se käyttää kaiken, minkä tuottaa ja ostaa vielä ulkomailtakin", Jylänki toteaa.
Taipale ja Jylänki arvioivat, ettei Kiina-ilmiö kaivosteollisuudessa jää lyhyeksi, vaan metallien kysyntä tulee kierrätyksen voimakkaasta lisääntymisestä huolimatta jatkavan kovaa kasvua. Tämä johtaa siihen, että niin sanottuja rajamalmeja, joita ennen ei ole kannattanut ottaa käyttöön, kannattaa louhia.
"Meiltä on puuttunut pienkaivostoiminta. Nyt markkinat ovat avautuneet sille. Yhden kahden miehen yritykset voivat käynnistää louhinnan ja tehdä sitä helpoin menetelmin. Osa pienkaivosten malmista voidaan varmasti rikastaa nykyisissä kaivosten rikastamoissa", Taipale huomauttaa.