Terveystarkastaja Esko Konttila Nivalan kaupungilta seisoo vuonna 1954 toimintansa lakanneen Makolan kaivoksen jätealueen päällä, nuuhkii ilmaa ja tokaisee: "Täällä haisee ihan selvästi rikki."
Laaja rikastehiekka-alue on siinä kunnossa, mihin se jäi kaivostyön lakattua. Liikennemerkin tapaisin kyltein varoitetaan rikkomasta jätealueen pintaa.
Keskellä metsäaluetta sijaitseva punertava, hienohiekkainen mäki on laaja ja täynnä sen verran kovaa tavaraa, etteivät edes puut ja pensaat kasva sen pinnalla.
"Makolan alue on Nivalassa merkittävin epäilty saastunut maa-alue", Konttila sanoo. Muutaman kilometrin päässä rakennetaan uutta jätepankkia - Hituran kaivoksen jätealuetta, joka sijaitse aivan Töllinperän pohjavesialueen tuntumassa.
Oulun läänin eteläalueen 14 kuntaa käsittävässä ympäristöterveysohjelmassa merkittävimmäksi asiaksi nousivat saastuneet tai saastuneeksi epäillyt maa-alueet, joista monet ovat pohjavesialueilla.
Vanhojen kaivosalueiden lisäksi tällaisia ovat sahat, kaatopaikat sekä huoltamot ja korjaamot, joissa on käytetyt öljyt ja kemikaalit ovat saattaneet joutua maaperään.
Kaloissa vähän raskasmetalleja
Ympäristöterveysohjelman laadinnassa keskityttiin keskeisten valvonta-alueiden tarkasteluun sillä silmällä, millaisia vaaratekijöitä ilmenee. Laajimmin tutkittiin talousvettä, muun muassa yksityisten talouksien pora- ja rengaskaivojen radonpitoisuuksia. Ohjearvojen ylityksiä löytyi Haapavedellä ja Kärsämäellä.
Niin ikään otettiin näytteitä kaloista, marjoista ja sienistä; selvitettiin muun muassa niiden sisältämiä raskasmetallipitoisuuksia.
Tutkimusten perusteella Esko Konttila arvioi ihmisten voivan käyttää luonnon antimia aika turvallisin mielin. Marjojen ja sienien tilanne näyttää hyvältä. Raskasmetallipitoisuudet alittavat enimmäispitoisuudet kaikissa näytteissä. Sienistä löytyi kadmiumia ja lyijyä, mutta pitoisuudet jäävät ohjearvojen alle.
Kalajoen edustalta pyydetyiltä silakoilta ja siioilta mitattiin enimmäispitoisuuden rajan ylittäviä dioksiiniarvoja. Euroopan unioni on antanut Suomelle luvan markkinoida dioksiinipitoisuudet ylittäviä kaloja vuoteen 2006 saakka.
Nivalan Pidisjärven kaloista havaittiin kadmiumia. Kala on Konttilan mukaan sen verran harvoin ruokavaliossa, ettei sen syöntiä tarvitse vältellä.
Sekä Pidisjärvestä että Pyhäjärven Junttiselältä löytyi hauesta ja ahvenesta lapamatoa, josta ei kuitenkaan ole vaaraa, jos kala kypsennetään oikein.
Sisäilmassa kohentamisen varaa
Uimaveden laatua selvitettiin tehostetuilla mittauksilla kolmelta uimarannalta. Veden mikrobipitoisuuden todettiin kasvavan voimakkaiden sadekuurojen sekä tuulten jälkeen. Sinileväkukintaa pidetään ongelmana alueen järvissä.
Tutkimuksessa selvitettiin koulujen ja päiväkotien sisäilmaa. Neljänneksessä kouluista ja kolmanneksessa päiväkodeista sisäilma ei vastaa vaatimuksia. Vain puolessa kouluista ja 60 prosentissa päiväkodeista on asianmukainen koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
Konttila kertoo ilmastoinnin puutteiden olevan suurimmat niissä päiväkodeissa, jotka on tehty tilapäistiloihin, omakoti- tai rivitaloasuntoihin. Uusissa isoissa päiväkodeissa sen sijaan ilmanvaihto on viety huippuunsa.