Tyhjien kaivojen kanssa kamppailevien kotitalouksien ei kannata ensimmäiseksi pyytää paikallista palokuntaa vedenajoon. Pelastusviranomaiset muistuttavat ihmisiä siitä, että pelastuskaluston on oltava hälytysvalmiudessa kiireellisiä sammutustehtäviä varten.
Etelä-Suomen lääninhallitus linjasi muutaman vuoden takaisen kuivan kesän kokemuksien jälkeen palokaluston käytön periaatteet. Sen mukaan hälytysvalmiudessa olevan miehistön ja kaluston käyttö veden ajoon on harkittava tarkkaan.
Paloylitarkastaja Einari Kapiainen Kouvolan alueellisesta palveluyksiköstä sanoo, että taustalla on valmiuden varmistaminen palontorjuntaan ja muihin pelastustehtäviin.
-- Jos olosuhteiden pakosta tarvitaan apua niin edellytämme, että hälytysvalmiutta ei heikennetä veden ajolla, Kapiainen sanoo. Esimerkiksi karjatilan vesijärjestelmän rikkoontuminen on yllättävä hätätapaus, johon palokunnalta löytyy tietyin rajauksin apua.
Palolaitos ei takaa juomakelpoista vettä
Lääninhallituksen ohjeistuksen mukaan veden ajoon käytettävä kalusto ja miehistö eivät saa olla pois pelastusvalmiudesta.
-- Toivomuksena on, että käytössä on varalla oleva ajoneuvo, joka ei kuulu ykkös- tai kakkosluokitukseen hälytysvalmiudessa. Vuorossa oleva pelastusmiehistöä ei myöskään pitäisi käyttää näissä tehtävissä, Kapiainen sanoo vesipulaan liittyviin toivomuksiin liittyen.
Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan kuivien kaivojen täyttö soveltuu paremmin yksityiselle sektorille. Palolaitosten kaluston valmiutta esimerkiksi puhtaan juomaveden viemiseksi rajoittaa myös se, että kaluston käyttöolosuhteiden takia vesisäiliöiden puhtautta ei voida taata.
-- Säiliöt olisi desinfioitava välillä, sillä muuten veden soveltuvuudesta ihmisten juomavedeksi ei ole takeita, paloylitarkastaja Kapiainen kertoo. Palotarkastaja Lasse Vallentin Luumäen paloasemalta kertoo, että kyselyitä kaivojen täyttämisistä tulee jonkin verran.
-- Emme voi lähteä veden ajoon. Siinä on se riski, että paloauto on toisella puolella kuntaa, kun tulipalo syttyy, Vallentin sanoo. Hän sanoo, että avun saamista Luumäellä haittaa se, että hommaan soveltuvan yksityisen yrittäjän säiliöauto on parhaillaan varattu muualle.
Ennusteen mukaan vesipula syvenee
Pitkään jatkunut kuivuus on laskenut sekä järvien että pohjavesien pintoja tuntuvasti. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan Järvi-Suomessa vesien pinnat laskivat heinäkuussa 10--35 senttimetriä. Saimaan pinta on lähes puoli metriä alempana, kun normaalisti vastaavana ajankohtana.
Useimpien Kymijoen vesistöalueiden suurten järvien vedenpinnat olivat 10--25 senttimetriä alle normaalin ajankohdan. SYKEn laskelmien mukaan on odotettavissa lähes saman suuruinen veden pinnan lasku kuluvan kuun loppuun mennessä.
Pohjavesien pinnat olivat jo heinäkuun puolivälissä monin paikoin 30--50 senttimetriä alempana kuin normaalisti vastaavana ajan kohtana.