Sotaveteraani Tauno Ohtamaa Nivalasta katseli ihmeissään elementeistä koottua ja kaivinkoneen avulla maahan pantua taistelijan asemaa eli poteroa Haapajärven asevarikon alueella sunnuntaina järjestetyn Vuori 2003 -harjoituksen yhteydessä.
"Tuohon lähelle saisi tulla vaikka kuudentoista tuuman kranaatti, niin siitä selviäisi", Kiestingin, Uhtuan ja Kannaksen taisteluihin tykkimiehenä jatkosodassa osallistunut Tauno Ohtamaa pohdiskeli seistessään poteron reunalla.
Ohtamaa kuului siihen satapäiseen Nivalasta, Pyhäjärveltä ja Sievistä tulleeseen veteraanien joukkoon, joka sai seurata suojeluskunnan jalanjälkiä marssivan vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön Maanpuolustuskoulutus ry:n harjoitusta.
Osana harjoitusta Haapajärven asevarikon alueelle rakennettiin ajoneuvojen suoja-asemia sekä taistelijan asemia ja juoksuhautoja. Kuvaavaa on, että kaivutyöt tehtiin kaivinkoneella, taistelijan poteron ympärille on vedetty salaojaputket ja suoja-asemat kootaan teollisesti valmistetuista elementeistä, jotka voidaan tarpeen vaatiessa siirtää muualle.
Sota-aikana poterot ja juoksuhaudat kaivettiin kenttälapioilla. "Lapiota tarvitaan vieläkin, mutta kun se kaatui, ollaan nojattu rautakankeen", letkauttaa ajoneuvon suoja-alueen rakennustöistä tavoitettu harjoitukseen osallistuva Matti Hyvönen Pyhäjärveltä.
Sotilashuumori ehtii kukkaan jo parin päivän harjoituksen aikana. Vapaasta tahdotaan ja maanpuolustustyötä kohtaan tuntemansa mielenkiinnon vetämänä harjoitukseen osallistuva Matti Hyvönen yhdessä Ilkka Solitannerin kanssa ovat panneet merkille toiminnan sopivuuden yksiin Pohjois-Atlantin liiton Naton toimien kanssa.
Vasara on valmistettu Suomessa, saha Saksassa ja muutkin työkalut, kuten rautakanget ja lapiot, ovat miesten havaintojen mukaan hyvinkin Nato-yhteensopivia. Kysymykseen, millaisen vihollisen varalle he rakentavat suojaa, miehet vastaavat: "Vihollisen, joka hyökkää kimppuun. Emme ota kantaa naapureihin."
Asevarikon päällikkö everstiluutnantti Kari Hautasaari arvioi tällaisen varastoalueen, jossa myös valmistetaan sotamateriaalia, joutuvan mahdollisen sotilaallisen kriisin uhatessa ensisijaisesti ilmasta tulevan hyökkäyksen kohteeksi.
Terroristien iskuun asevarikolla ei ensisijaisesti varauduta. Varikolla säilytettävä tavara on sotilaallisesti sen verran kiinnostavaa ja arkaa, ettei alueelle missään oloissa ihan kuka tahansa pääse.
Järjestön asema vakaa
Vuori 2003 -harjoitusta isännöivä Maanpuolustuskoulutus ry. syntyi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kymmenen vuotta sitten. Vaikka järjestössä ei puhuta suojeluskuntatoiminnasta, on järjestön ja jatkosodan rauhassa lakkautetun suojeluskunnan toimissa vissi yhtäläisyys.
Maanpuolustuskoulutus on nimensä mukaisesti ensisijaisesti koulutusorganisaatio, korostaa järjestön Keski-Pohjanmaan piiripäällikkö Terho Tattari. Yhdistys järjestää vuosittain tuhatkunta kurssia, joille osallistuu parisenkymmentätuhatta henkilöä. Puolet kursseista on sotilaallista koulutusta ja toinen puoli muuta yhteiskuntaa tukevaa toimintaa.
Koulutusjohtaja Seppo Seppälä sanoo Maanpuolustuskoulutus ry:n vakiinnuttaneen asemansa yhteiskunnassa. Tattarin mukaan osallistumisinto on ollut jopa niin suuri, että se on pannut miettimään, koska tulee lopahdus.
Maanpuolustuskoulutus ry:llä on palkattuja toimihenkilöitä eri puolilla maata. Järjestön toiminta rahoitetaan valtion budjetista.