Vaalea naistarjoilija suosittelee oululaisessa ruokaravintolassa ranskalaista punaviiniä.
"Ranskalaisten viinien suosio on lisääntynyt", hän väittää.
Puhe, katse ja ajatus pysähtyvät kahdeksi sekunniksi. Tä? Että ranskalaisten viinien suosio lisääntynyt Oulussa.
Ranskalaiset viinit pursuavat syviä, kerrostuneita, pehmeitä ja sivistyneitä makuja. Niissä aistii rypäleiden historian, vanhan maaperän ja maan, jossa nautittiin hyvästä juomasta, ruuasta ja seurasta jo Asterixin ja Obelixin aikana.
Aikana, jolloin ihminen sai syömisensä raaka-aineet juomineen läheltä ja tuoreena.
Että sellaista kuulemma Oulussa. Nuorten rypäleiden ja laimeiden Australian, Uuden-Seelannin, Etelä- tai Pohjois-Amerikan viinien sijaan ranskalaisten viinien suosio lisääntyisi.
Elämähän näyttäisi siis kulkevan hyvään suuntaan, jos pohjoisen Suomen pääkaupungissa arvostetaan pitkämakuisia eurooppalaisia viinejä.
Oulun asema kansainvälisenä kaupunkina nimittäin vahvistuu.
Perusteluita löytyy historiasta, ja yhä enemmän nykyisistä toimista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Kaikkihan muistavat miten presidentti Juho Kusti Paasikivi ärjyi suomalaisten päähän oppiaan maantieteestä.
Paasikivi syntyi 1870 ja tunsi kuinka Suomen kansakunta luotiin, mikä oli sen poliittinen paikka maailmansotien aikana ja niiden jälkeen. Umpimielinen kansa asuu?--?Paasikiveä mukaillen?--?helvetin idässä ja pohjoisessa, eikä sille maantieteelle voi mitään.
Katsokaa vaikka karttaa!
Oulu sijaitsee maantieteellisesti suotuisalla paikalla. Oulu on pohjoisten alueiden suurimpia ja parhaimmin varusteltuja asutuskeskuksia, ja ison yliopiston kaupunki, josta on kohtalaisen mutkatonta matkustaa etelään, länteen, pohjoiseen ja itään.
Lähivuosina katseet avartuvat pohjoiseen. Oulusta tulee Lapin, koko Pohjois-Suomen ja samalla arktisten alueiden portti. Lentoasemaa voi jo hyvin kutsua nimellä Arctic Gateway, kun katselee kentällä vuoroaan odottavien lentoyhtiöiden konerivistöä.
Oulu ja koko Pohjois-Suomi saattaa nousta maailmanpoliittiseksi kohteeksi. Pohjoinen Norja, Ruotsi ja Suomi kiinnostivat toisen maailmansodan aikana ensinnäkin maantieteellisen sijaintinsa vuoksi ja toiseksi täällä piilevien metallimineraalien takia.
Maailmanhistoriaa ohjaavat kaivannaisteollisuus, raaka-aineet, energiantuotanto, kuljetusyhteydet ja viestintätekniikka sekä kemian- ja lääketeollisuus. Ja ykkösasemassa tietenkin aseteollisuus. Suurin piirtein kaikki toimialat ovat vahvoja tai vahvistumassa Pohjois-Suomessa.
Toki ihmiset eivät elä pelkästään tavarasta. Ihminen mittaa hyvinvointiaan rakkaudella. Pohjoisessa ihmiset tulevat toisiaan lähelle luonnon keskellä. Lapin matkakeskukset kasvavat, ja nyt jo 35 prosenttia vieraista on kotoisin ulkomailta.
Pohjois-Suomen tulevaisuuden ratkaisee liikenneväylien rakentaminen. Euroopan ja Aasian välinen meriliikenne mullistuu, jos laivaliikenne Suezin kanavalta siirtyy pohjoiseen Koillisväylälle. Esimerkiksi merimatka Hampurista Tokioon lyhenee silloin 21?000 kilometristä 13?000 kilometriin.
Oulussa saa ja pitää ideoida nyt hullujakin.
Etelän kaksoisraidetta jatkettakoon Jäämeren satamaan, Norjan Kirkkoniemeen. Petsamon alue on venäläisiä sotilastukikohtia täynnä ja siksi mahdoton kohde.
Rautatien lisäksi Perämeren pohjukasta saisi toimivan kanavan Jäämerelle. Yhtä järjettömältä kuulostava ajatus kuin ranskalaisten viinien suosion lisääntyminen Oulussa.
Jäämeren kanava voi olla totta 50 vuodessa. Ja se räjäyttäisi Pohjois-Suomen tulevaisuuden.