Kai­vauk­siin rahaa tup­las­ti enemmän

Arkeologisilla kaivauksilla pakerretaan tulevana kesänä ahkerammin kuin edellisinä vuosina. Rahaa kaivauksiin käytetään 600 000 euroa, mikä on puolta enemmän kuin viime vuonna. Museoviraston hyväksymiä kaivauksia ja inventointeja on yli 30 paikkakunnalla ja muinaisjäännöksiä tutkitaan yli 200 kohteessa. Lisäksi on yksityisten maankäyttöhankkeiden osalta omia kaivauksia.

Arkeologisilla kaivauksilla pakerretaan tulevana kesänä ahkerammin kuin edellisinä vuosina. Rahaa kaivauksiin käytetään 600 000 euroa, mikä on puolta enemmän kuin viime vuonna. Museoviraston hyväksymiä kaivauksia ja inventointeja on yli 30 paikkakunnalla ja muinaisjäännöksiä tutkitaan yli 200 kohteessa. Lisäksi on yksityisten maankäyttöhankkeiden osalta omia kaivauksia.

"Monena vuonna on ollut trendi, että tehdään enemmän inventointeja eli ennalta ehkäisevää työtä. Viime vuonna kaivauksia oli vähän, koska isoja rakennushankkeita kuten moottoritien rakentamista ei ollut", sanoo tutkija Tanja Tenhunen Museovirastosta.

"Suurin osa meidän työstä on lain velvoittamaa ja keskittyy kasvaville alueille, joissa on suuri rakennuspaine", tutkija sanoo.

Muinaismuistolain perusteella kaikki sata vuotta vanhemmat muinaisjäännökset ovat automaattisesti suojeltavia. Isommissa rakennushankkeissa laki velvoittaa rakennuttajan kustantamaan tarvittavat arkeologiset tutkimukset.

Rakennusalueella olevan arkeologisen kohteen suhteen mietitään, voidaanko kohde kiertää tai tutkia pois.

Isoja tutkimuskaivauksia tehdään harvoin. Merkittävää Susiluola-löytöä tutkitaan tulevana kesänä viimeistä vuotta. Luola-alue on laaja, eikä sitä saada Taskisen mielestä loppuun tutkittua.

"Kyseessä voisi pikemminkin olla väliraportin aika, sillä välttämättä ei vielä tiedetä tarpeeksi aiheesta. Arkeologiassa pitäisi ajatella, että tulevat sukupolvet voivat tehdä työn paremmin. Suojeluunhan tässä tähdätään", Tenhunen sanoo.

Kesälahdella Hiidenmäellä käynnistyy kesäkuun lopulla kolme vuotta kestävä kaivaustutkimus. Pohjois-Karjalan museon inventointien yhteydessä tehty löytö sai jatkorahoituksen, ja rautakautinen muinaisjäännös tutkitaan nyt paremmin.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tehdään tällä hetkellä vähän kaivauksia museoviraston toimesta.

"Pohjois-Suomessa on tehty paljon merkittäviä löytöjä, ja osa kaivaustutkimuksista on edelleen kesken rahoituksen puuttumisen vuoksi. Kun isoja jokia valjastettiin, sen tiimoilta alettiin tehdä myös kaivauksia. Jokunen vuosi sitten Utsjoen Vetsijärvellä tehtiin merkittävä löytö, kun kaivettiin esille Lapin vanhinta asutusta", tutkija tietää.

Hän sanoo, että yksityiset kaivaukset Vetsijärvellä jatkuvat myöskin tulevana kesänä.

Museoviraston toissakesäisessä kaivaustutkimuksessa Mantojärven Kirkkokentällä kaivettiin markkinapaikan kodanpohjia. Kaivaustutkimus oli Tenhusen mielestä löytö, joka jätettiin rahoittajan puutteessa kesken.

Ilmoita asiavirheestä