Oululainen jalkapallo on jälleen maan ylimmällä sarjatasolla - samalla, jolla ovat paikkakunnan jääkiekko ja pesäpallo. AC Oulun loppukauden erinomainen ote teki noususta täysin ansaitun, vaikka sarjataulukon kärkisija lopullisesti varmistui pahimman kilpailijan kompuroinnilla.
Aivan liian monta vuotta Oulu on ollut kaupunki, jossa jalkapalloilulla on pitkät perinteet mutta kehno nykyhetki. Lupauksia paremmasta on kyllä kuultu, todelliset näytöt ovatkin sitten olleet eri asia. Välillä on noustu ylös vain jotta tultaisiin saman tien vauhdilla alas. Kampitukset ovat olleet pahempia kentän ulkopuolella kuin itse kentällä. Oululaisen jalkapallon uuden tulemisen suurimmat esteet ovat löytyneet kaupungin sisältä.
On laskettu, että vuosien saatossa oululaisjoukkue on kymmenen kertaa noussut jalkapallon pääsarjaan. Yhtä monta kertaa sieltä on siis myös pudottu pois. Edellinen piipahtaja oli juuri AC Oulu, jonka taakse oululaisen jalkapallon voimia oli koottu yhteen.
Tänä vuonna hissin liike on taas ylöspäin: AC Oulu nousi Veikkausliigaan, OPS Ykköseen.
Joskus on epäonnistumisten kierre pysäytettävä pysyvästi. Juuri siksi AC Oulun kausi Veikkausliigassa on paljon vartijana. Uusi mahalasku olisi vaikutuksiltaan jo lamauttava, mutta jos paikka parhaitten joukossa vakiintuu, lähivuosien menestyksen rakentamiselle on hyvät eväät.
Siihen tarvitaan myös katsojien kannustusta. Oululainen jalkapallo ansaitsee taakseen samanlaisen nosteen, joka jokunen vuosi sitten siivitti Kärppien nousua jääkiekon suomalaiseksi mahtiseuraksi. Siinä oleellinen taustatekijä oli jääkiekkoväen yksituumaisuus.