"Niitto on alkanut hyvin", Siikasaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Auranaho huikkaa. Hän kehuu väkeään, eikä haukkuja saa yhdistyksen talkoolaisten rakentama niittokonekaan. Henki on merellisen lupsakka.
Haukiputaan Siikasaareen kerääntyi tiistaina viisitoista "äijää" niittämään ja keräämään kaisloja. Niittovene kaatoi kasvit, pari-kolme venettä työnsi ne kasaan ja kaksi paattia kiskoi reimareista tehtyjen puomien avulla tavaran rantaan. Siellä miehet kiskoivat kaislat omintakeisilla maataloustyökaluilla rantatörmälle. Seuraava vaihe olikin sitten traktorikyyti kaatopaikan kompostiin.
"Ainutlaatuista, että kyläläiset jaksavat osallistua", talkoolainen Kauko Liedes kiittelee.
"Ainakin kaksi, ehkä kolme viikkoa tämä kestää. Nyt talkoolaisia on hyvin. Aika näyttää, kuinka monta talkoolaista on mukana vielä viimeisellä viikolla", Auranaho myhäilee urakan alussa.
Viimeksi Kiiminkijoen suulla niitettiin kolme vuotta sitten.
Esikuvaansa ketterämpi
Viime kesänä ympäristökeskuksen kone oli vapaa vasta myöhään elo-syyskuun vaihteessa. Siikasaaren asukasyhdistys valitsi toisen tien. Se teki koneen itse. TE-keskukselta napsahti avustusta 17 000 euroa, mikä on 75 prosenttia koneen hinnasta, 23 000 eurosta. Myös ympäristökeskus antoi oman 1 500 euroansa leikkuutyöhön.
Periaate on kuitenkin tuttu. Hydraulisesti dieselmoottorilla toimiva laite siipirattaineen niittää jokea. Ympäristökeskuksen koneeseen verrattuna muutokset ovat pieniä, mutta asukasyhdistyksen puumerkki näkyy kuitenkin niittoveneessä. Vene on esikuvaansa ketterämpi.
Teko kesti puoli vuotta. "Vaimot eivät aina välttämättä uskoneet, että menimme venettä rakentamaan", miehet kertovat naureskellen.
Ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo, että ympäristökeskuksen niitto-ohjelmassa on vuosittain noin 15 kohdetta. Tänä kesänä suurimmat työt ovat Pyhäntäjärvellä ja Kuivaniemen Oijärvellä.
Kolmen vuoden savotta
Joissain tapauksissa niiton lisäksi myös ruopataan, poistetaan roskakaloja, lisätään veteen ilmaa ja rakennetaan venerantoja.
Yrjänä haluaisi rakentaa paljon nykyistä enemmän "putsareita" ja suojavyöhykkeitä pelloille ja laskeutusaltaita metsäojiin. "Silloin vaikutus on parhaimmillaan."
Pelkkä niitto on tekohengitykseen verrattavaa. "Niittää pitäisi kolmena vuonna peräkkäin. Silloin juuristokin kuolee ja tilanne rauhoittuu ehkä viideksi-kymmeneksi vuodeksi", Yrjänä neuvoo.