Oulu
Ylikiimingistä kotoisin oleva Kaisa Kokkoniemi opiskelee rakennusalan perustutkintoa ainoana naisena Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksessa Kaukovainiolla. Päätä ei huimaa, kun hän työharjoittelussa villoittaa kerrostalon kuudennessa kerroksessa satelliitti-telineillä. Kotioloissakin Kaisa käyttää käden taitoja: aika kuluu ristipistotöiden parissa.
Ammattikoulun perinteisesti miehisillä aloilla opiskelee harva joukko parikymppisiä tehonaisia, joilla on mielipiteitä koulutuksen parantamiseksi.
Oululaiset Jaana Timonen ja Tiina Jokinen sekä Kemistä kotoisin oleva Eveliina Hipsi ovat pian valmiita puuseppiä, Rantsilasta lähtöisin oleva Sari Lunki valmistuu koneistajaksi ja suomussalmelainen Tamara Nyman prosessihoitajaksi.
Naiset ovat löytäneet opiskelupaikkansa eri vaiheiden kautta. Sari Lunki on jo koulutukseltaan tekstiilialan artesaani. Kun töitä ei löytynyt, piti lähteä opiskelemaan täysin uutta alaa. Kankaat vaihtuivat teräkseen.
Jaana Timonen kertoo harrastaneensa koulujen käyntiä: takana ovat opinnot kymppiluokalla, kurkistus lähihoitajaopintoihin ja lukioon. Kun puuala löytyi, opiskelu on kiinnostanut.
Peruskoulun opinto-ohjaus saa naisilta sapiskaa. Opot painottavat vain lukiovaihtoehtoa. Ne, jotka ovat menossa ammattikouluun, ovat lähes ilmaa. Ammattiopintojen vaihtoehdoista on pitänyt ottaa itse selvää, "miehisiä" linjoja ei tytöille juuri esitellä.
Yläasteella tytöillä ei ollut mahdollisuutta ottaa teknistä työtä, vaan heidät patistettiin tekstiilitöiden pariin. Puualan ammattiopinnot valinneiden naisten aikaisempi kokemus työstä saattaa rajoittua ala-asteella tehtyyn linnunpönttöön.
Työharjoittelu
opettaa
Ammattikoulujen arvostus nousisi Kaukovainion Kotkantiellä opiskelevien naisten mielestä, jos peruskoulun kymppiluokka tulisi pakolliseksi. Kun ammatillisiin opintoihin tulevien ikäraja nousisi 17:ään, opiskelijat olisivat vuotta kypsempiä. Tyhjänpäiväinen käytävillä notkuminen ilman opiskelumotivaatiota vähenisi.
Naiset suosittelevat myös keskiarvorajoja tai pääsykokeita haastatteluineen, jotta juuri alasta kiinnostuneet pääsisivät sisään. Ammatilliset oppilaitokset eivät saisi olla vain nuorten säilytyspaikkoja.
"Huomaa, että miehet suunnittelevat koulutusohjelmat. Opiskelun ensimmäinen ja toinen vuosi ovat haaveilua, kaikki kasaantuu kolmannelle vuodelle", naiset tykittävät ja suosittelevat opettajille koulutusta nykyajan työelämässä. Juuri käytännön työharjoitteluissa oppiikin naisten mielestä erittäin paljon.
Tarkkuudesta
kiitosta
Opiskelijaelämä ei ole äveriästä toisen asteen koulutuksen opintotuella, joka on maksimissaan runsaat pari sataa euroa kuukaudessa. Lisäksi 20-vuotiaaksi saakka vanhempien tulot vaikuttavat tukeen, eli raha saattaa huveta lähes olemattomaksi.
"Ärsyttää, että aikuinen ihminen on riippuvainen vanhemmistaan. Ei voi muuttaa kotoa pois tai on ainakin käytävä siellä syömässä. Näin pakotetaan ottamaan opintolainaa ja monet joutuvat lainakierteeseen", Tiina Jokinen selittää.
Se ammattiopiskelussa on plussaa, että koulussa saa syödä ilmaiseksi.
Tiukasta budjetista huolimatta täytyy välillä päästä juhlimaan. "Kun me puusepättäret olimme tässä istumassa iltaa, muutama kaveri tuli juttelemaan meille. He luulivat meitä sairaanhoitajiksi. Kun kerroimme olevamme puuseppiä, he melkein putosivat penkiltä", Jaana Timonen kertoo.
Sari Lunkikin on huomannut, että uusien tuttavuuksien silmät tekevät voltin, kun hän kertoo olevansa koneistajaopiskelija.
Naiset ovat saaneet kehuja työnsä jäljestä harjoittelupaikkojen yrmyiltä mieskonkareilta juuri tarkkuutensa ja pitkän pinnansa ansiota. Alun epäluulot ovat karisseet.
Kun Eveliina Hipsi soitti itselleen harjoittelupaikkaa, työnantajat luulivat hänen olevan naisopettajan, joka hakee oppilailleen harjoittelupaikkaa. Millään ei meinannut mennä perille, että nainen oli tulossa puuseppäharjoitteluun.
Tulevaisuudelta naiset toivovat vakituista työpaikkaa oman alan hommista. Haaveilla voi myös pitemmälle. Kaisa Kokkoniemi haluaisi muutaman työvuoden jälkeen lähteä lukemaan ammattikorkeakouluun mestariksi.
Vielä ei oman talon rakentaminen polttele, vaikka poikakaveri onkin jo hehkutellut, että Kaisa rakentaa heille oman kodin.
Eveliinaa kiinnostaa teatterimaailma. Hän on menossa Jaana Timosen kanssa työharjoitteluun Kemin kaupunginteatteriin tekemään lavasteita.
"Työssä pitää olla hohtoa", hän kiteyttää.
