Kaisa Mä­kä­räi­sen me­nes­tyk­se­käs ura päättyy – "Tun­teet ovat pin­nas­sa, mutta aika ai­kaan­sa ku­ta­kin"

Ampumahiihdon tämän vuoden maailmancup-viikonloppu muistetaan uudentyyppisen koronaviruksen takia tyhjennetyistä katsomoista ja lajia vuosikymmenen hallinneen Ranskan Martin Fourcaden kilpauran lopettamisesta.

Kaisa Mäkäräisen ansiokasta uraa juhlittiin lauantaina Kontiolahdella.
Kaisa Mäkäräisen ansiokasta uraa juhlittiin lauantaina Kontiolahdella.
Kuva: KIMMO BRANDT

Ampumahiihdon tämän kauden viimeinen maailmancup-viikonloppu muistetaan uudentyyppisen koronaviruksen takia tyhjennetyistä katsomoista ja lajia vuosikymmenen hallinneen Ranskan Martin Fourcaden kilpauran lopettamisesta.

Cup-viikonloppuun päätöspäivänä lauantaina viimeisen puumerkin löi kuitenkin niin ikään kilpauransa päättävä Kaisa Mäkäräinen, joka jätti kansainväliset kisaladut tyylilleen uskollisesti taistelijana.

Mäkäräinen nousi naisten 10 kilometrin takaa-ajossa sprintin 17. sijalta neljänneksi. Hän jäi kolmannesta sijasta reilut kahdeksan sekuntia hiihdettyään viimeiseen seinänousuun mennessä aivan kakkos- ja kolmossijan kannoille. Takaa-ajo kulutti voimia.

– Suoritus pysyi ihan hyvin kasassa maalisuoralle saakka. Olin käyttänyt loppuenergiani seinänousuun, kertoi Mäkäräinen, joka tirautti maaliin päästyään liikutuksen kyyneleitä.

Se oli hänen vuonna 2005 alkaneella maailmancup-urallaan viimeinen cup-maaliintulo.

Lauantain takaa-ajo oli jännittävä kilpailu, mutta sen tapahtumat jäivät noin tunti ennen kisan alkua Mäkäräisen Instagram-tilille päivitetyn uutisen varjoon. Mäkäräinen, 37, kertoi tilillään, että hän päättää kilpauransa Kontiolahden takaa-ajoon.

Hän on keväisin pitänyt jännitystä yllä ilmoitettuaan vuosi kerrallaan, jatkaako pitkää ja menestyksekästä uraansa vai ei. Näin kävi muun muassa keväällä 2018, kun alavireisesti sujuneista Pyeongchangin talviolympiakisoista oli jo kulunut aikaa.

Nyt Mäkäräinen tuli ulos hyvissä ajoin eikä jättänyt spekuloinnille sijaa.

– Halusin kaikkien kilpasiskojen ja muiden maailmancupia kiertävien takia tulla esille jo tässä vaiheessa, enkä myöhemmin keväällä. Sitäkin ajattelin, että olisin voinut kuukauden miettiä asiaa, Mäkäräinen sanoi.

Kontiolahdella on hänelle kotiharjoituspaikkana erityistä merkitystä, joten uutinen tuntui hyvältä julkistaa siellä.

– Tuntui jotenkin paremmalta, että ilmoitin asiasta, kun ihmiset, joiden kanssa tätä hommaa teen, olivat vielä paikalla, hän perusteli.

Hetken mielijohteesta hän ei ratkaisuaan tehnyt, vaikka päätös oli tuore.

– Tein päätöksen varmaan tällä viikolla, vaikka ei ollut kyse yhdestä kaudesta, jäähyväiskaudellaan tammikuussa Oberhofin cup-yhteislähtökisan voittanut Mäkäräinen kertoi.

Mäkäräinen ylsi kärkikolmikkoon eli maailmancupin palkintopallille ensimmäisen kerran kaudella 2007–08 Slovenian Pokljukassa, jossa hän oli pikakisassa toinen. Podium-sijoituksia uralla kertyi yhteensä 85, eikä 86:s ollut lauantaina kaukana.

Top 10:een Mäkäräinen ylsi maailmancup-urallaan yhteensä 180 kilpailussa.

Hän on hinannut suomalaista ampumahiihtoa enemmän tai vähemmän yksin pitkälti toista vuosikymmentä. Olon voisi luulla olevan jopa helpottunut, kun hän sai lopettamispäätöksen ilmoille ennen kevään tuloa.

– En oikein tiedä, mitkä olisivat oikeat sanat kuvaamaan tunnelmia. Tunteet ovat pinnassa, mutta aika aikaansa kutakin. Tämä oli maailmancupin osalta tässä, mutta kotimaan kisoissa minut varmasti nähdään numerolappu rinnassa.

Kontiolahden takaa-ajon voitti uransa ensimmäisen maailmancupin ykkössijan napannut Ranskan Julia Simon. Maailmancupin kokonaiskilpailun vei Italian Dorothea Wierer seitsemällä pisteellä ennen toiseksi sijoittunutta Norjan Tiril Eckhoffia.

Kaisa Mäkäräinen

Syntynyt 11. tammikuuta 1983 Ristijärvellä.

Debytoi maailmancupissa kaudella 2004–2005.

Ensimmäinen palkintopallisija kaudella 2007–2008 Pokljukassa, kun hän oli pikakisassa toinen.

Ensimmäinen voitto maailmancupissa Östersundissa kaudella 2010–2011. Samalla kaudella hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja takaa-ajocupin.

Vuoden 2011 maailmanmestari takaa-ajossa.

Maailmancupissa kolme kokonaiskilpailun voittoa sekä kolme takaa-ajon, yksi pikakilpailun, yksi yhteislähdön ja yksi normaalimatkan kristallipallo.

27 maailmancupin osakilpailuvoittoa ja 85 palkintopallisijoitusta.

MM-kisatasolla yksi MM-kulta, yksi MM-hopea (pikakilpailu 2011) ja neljä MM-pronssia (yhteislähtö 2012, 2016 ja 2017 sekä normaalimatka 2015).

Kolme olympiaedustusta (2010, 2014 ja 2018).

Kilpaili maastohiihdon MM-kisoissa vuonna 2013. Oli kymmenen kilometrin väliaikalähdössä 13:s.

Ilmoita asiavirheestä