Vanha kairausputki valuttaa vettä jatkuvalla syötöllä keskellä syksyistä luontoa Kuusamon Kouvervaarassa. Maanomistaja Veikko Keränen katsoo tilannetta huolestuneena: kaupungin viranomaiset ovat mitanneet vedestä radioaktiivista ainetta, radonia. Keränen pohtii, kuinka moni paikkakuntalainen ja turisti on juonut vettä suoraan putken päästä.
Valuva kairausputki sojottaa maassa geologisen tutkimuskeskuksen (GTK) jäljiltä. Se kairasi reiän tehdessään uraanitutkimuksia alueella vuonna 1981. Samanlaisia kairausreikiä löytyy Kuusamosta parikymmentä. Ainakin neljästä putkesta pohjavesi purkautuu paineella uraanimalmion läpi maanpinnalle.
-- Alustavat tutkimustulokset yhden putken vedestä osoittivat 470 becquerellin radonpitoisuuksia. Uraanijohdannaisia ja muita nuklideja ei kyseisellä mittalaitteella voitu tutkia. Asia tulisi tutkia tarkemmin Säteilyturvakeskuksessa, Arktisen keskuksen tutkija Mika Flöjt sanoo.
Hänen mukaansa on vaara, että vuosien saatossa kairausputkien alapuoliseen ympäristöön ja vesiekosysteemiin on kasautunut suuriakin määriä saastuneita aineita, raskasmetalleja ja uraanipitoisuuksia sekä radonnuklideita.
Säteilyturvakeskuksen tutkija Heikki Reisbacka rahoittelee kuusamolaisia. Hän pitää pitoisuutta pienenä, kun puhutaan pelkästään radonista.
-- Etelä-Suomessa tietyillä alueilla on luonnostaan huikeampia radonpitoisuuksia kuin mitä Kuusamossa on mitattu. Esimerkiksi yksityiskaivon käyttösuositusraja on yli tuhat becquerellia litrassa, Reisbacka vertaa.
"Kairauksesta ongelmia pohjavesialueilla"
Kairausputki, josta vesinäyte on otettu, sijaitsee Belvedere Resourcesin lainvoimaisella kultauraanivaltauksella. Siitä noin 50 metrin päässä alkaa Namura Finland Oy:n uraanivaltausalue, jolle se sai luvan viime tammikuussa.
Kuusamolaiset ovat valittaneet Namuran valtauksesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. He vakuuttavat taistelevansa kynsin ja hampain kaivoksia vastaan. He pelkäävät niiden romahduttavan alueen matkailun. Lisäksi kuusamolaiset ovat huolissaan kairausten ja mahdollisten kaivosten terveysriskeistä.
Kuusamolaiset toivovat, että tulokset veden radonpitoisuudesta antavat uutta pontta vastalauseille.
-- Paikallisten ihmisten pitäisi tietää kairauksista aiheutuvat terveysriskit. Nyt pitää selvittää, kuka tästä on vastuussa. Eivät ainakaan paikalliset ihmiset, Kouvervaaran kupeessa sijaitsevan Vasaraperän kylän edustaja, biologian tohtori Anne Jäkäläniemi napauttaa.
Hän pelkää, että saastunutta pohjavettä laskee Kouvervaaran rinteitä pitkin Kitkajärveen. Lisäksi Vasaraperän kylän pohjavedenottamo sijaitsee osin Kouvervaaran alueella.
-- GTK on julkisuudessa kommentoinut, ettei pohjavesialueilla tehtävistä kairauksista aiheudu ongelmia. Vesinäytteestä saadut tulokset osoittavat konkreettisesti, että niillä on merkitystä, Mika Flöjt huomauttaa.
Putkien jättäminen tavallista
Jäkäläniemi ihmettelee, miksi GTK ei ole poistanut kairausputkia. Vaikka vesi ei olisikaan ollut saastunutta, hänen mukaansa turha pohjaveden purkautuminen maanpinnalle olisi pitänyt tukkia jo ajat sitten.
GTK:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Risto Pietilä kertoo, että kairausputkien jättäminen luontoon on aivan tavallista.
-- Kairaaminen on kallista. Putket jätetään paikoilleen siksi, että kairan reikä pysyisi auki. Kun tieto lisääntyy, yleensä samoille paikoille palataan takaisin, hän perustelee ja lisää, että putket voidaan poistaa, jos niistä on haittaa maanomistajalle.