Kai­nuus­ta löytyi 17 uutta per­hos­la­jia

Kainuun perhoskesä 2005 hämmästytti 17 uudella lajilla, jotka havaittiin ensi kertaa Kainuun alueella. Uudet perhoset ovat yölajeja, joita ei näe helposti, tutkija Reima Leinonen Kainuun ympäristökeskuksesta kertoo. Uusia tulokkaita ovat muun muassa keltapiiloyökkönen, etelänpäiväkiitäjä, vaelluskatkoyökkönen ja punapetoyökkönen.

Talvi Kajaanissa. Neitoperhonen on levinnyt Kainuuseen runsaslukuisena. Ensimmäiset neitoperhot ovat jo talvehtineet Kajaanissa.
Talvi Kajaanissa. Neitoperhonen on levinnyt Kainuuseen runsaslukuisena. Ensimmäiset neitoperhot ovat jo talvehtineet Kajaanissa.

Kainuun perhoskesä 2005 hämmästytti 17 uudella lajilla, jotka havaittiin ensi kertaa Kainuun alueella. Uudet perhoset ovat yölajeja, joita ei näe helposti, tutkija Reima Leinonen Kainuun ympäristökeskuksesta kertoo.

Uusia tulokkaita ovat keltapiiloyökkönen, etelänpäiväkiitäjä, vaelluskatkoyökkönen, punapetoyökkönen, hentojuuriyökkönen, kulmaritariyökkönen, keltaritariyökkönen, kirjosuomuyökkönen, pilliyökkönen, ruskokärsäyökkönen, mittariyökkönen, keltaselkämittari sekä Depressaria pimpinellae-lattakoi, Dichorampha acuminatana-kääriäinen, Archips oporanus-kääriäinen, Psoricoptera speciosella-jäytäjäkoi ja Ypsolopha vittella-kehrääjäkoi.



Etelästä tulleita


Pääosa uusista lajeista on levittäytynyt pohjoista kohti ja niitä on osattu odottaa Kainuussa. Loppukesällä Suomessa tavattiin runsaasti Välimerellä asustavia kiertokiitäjiä, joita nähtiin Kainuussakin kaksi. Neitoperhoja nähtiin runsaasti Kainuussa ja Oulun seudullakin. Neitoperho on talvehtinut jo Kajaanissa. Haapaperhosta, karttaperhosta ja keisarinviittaa nähtiin pitkin Kainuuta. Sitruunaperhosta nähtiin tavallista enemmän mutta ritariperhosta on nähty viime vuosina hyvin vähän.

Perhoset ja muutkin hyönteiset lepäävät nyt talven yli eri kehitysvaiheissa, mutta aivan kaikki eivät nuoku ihmisiltä piilossa. Perunakellarin katossa voi nähdä rykelmän oudonnäköisiä otuksia, liuskayökkösiä. Luonnossa ne talvehtivat erilaisissa onkaloissa ja luolissa, ja ulkoperunakellarikin kelpaa.

Liuskayökkönen on Suomen pitkäikäisimpiä hyönteisiä. Sen aikuisvaihe voi kestää hieman yli vuoden.

Hirvikärpänen on Kainuussa jo iso riesa ja levittäytyy pohjoista kohti. Sitä on havaittu linjalla Kuivaniemi-Pudasjärvi. Poroista hirvikärpästä ei ole tiettävästi vielä tavattu. Hirvikärpänen on siirtynyt pohjoista kohti noin 50 kilometrin vuosivauhtia, mutta nyt näyttää siltä, että levittäytyminen on hidastunut.

Hirvikärpäsellä ei ole luontaisia vihollisia, jotka rajoittaisivat sen kantaa. Vain päästäinen syö niitä, kun ne pudottautuvat hirven turkista. Linnut eivät tiettävästi syö niitä, sillä hirvikärpänen muistuttaa paljon linnun täikärpäsiä, jotka ovat linnuille haitaksi.

Tuomenkehrääjäkoilla oli viime kesänä massaesiintymiä Kainuussa ja tuomet peittyivät harsoseittiin. Tuomet toipuvat yleensä tuomenkehrääjäkoin toukkien hyökkäyksistä, joita toistuu noin kymmenen vuoden välein.

Valtakunnallinen yöperhosseuranta 50 havaintopaikassa antaa viitteitä ilmaston lämpenemisestä. Perhoset pystyvät yhä useammin muodostamaan kaksi sukupolvea kesässä ja yhä pohjoisempana.

Ilmoita asiavirheestä