Lienevätkö Kainuun marssin ylväät sanat ja sävelet soineet aikoinaan Paavo Lipposen päässä, kun hän toi julki sinisiä ajatuksiaan Kainuun mallista. Hallintokokeilussa Kainuun kansan piti lyödä arpansa ja luoda uudesta maa, vaikka yhä suurempi joukko raukkoja meneekin merten taa.
Viime viikolla Valtiontalouden tarkastusvirastosta kerrottiin, että jo viisi vuotta kestänyt vallan siirto maakunnalle on sujunut surkeasti. Jo odotukset olivat kuulemma ylimitoitettuja. Ylin kansallinen tarkastusviranomainen näkee, ettei Nälkämaa ole isommin kehittynyt tänä vuonna 60 miljoonaan euroon kohoavalla Kainuun kehittämisrahalla.
Tylyhkö joulutervehdys ei ollut Kainuun päättäjille yllätys. Jo pitkään on maakunnasta muistutettu, että kehittämisrahasta 95 prosenttia uppoaa lakisääteisiin tehtäviin. Tiet on pidettävä mielellään henkilöautolla ajettavassa kunnossa ja työllisyyttäkin on yritettävä hoitaa.
Jäljelle jäävällä 2,5 miljoonalla ei korjata tarkastusviraston jälkeenjääneeksi moittimaa elinkeinotoimintaa. Talvivaaran kaivokseltakaan kun ei kuulemma kannata odottaa ihmeitä, ja Kajaanin paperitehtaan tiloihin synnytetyistä korvaavista työpaikoista oikeasti uusia onkin vain pieni osa.
Kainuussa ollaan vakuuttuneita, että peruspalvelujen uudelleenjärjestelyillä on saatu huomattavia säästöjä. Eiväthän ne pankkitilillä näy, mutta kustannusten kasvun taittumisena kuitenkin.
Tästä on saatu tunnustustakin, mutta taas tulee tarkastajilta lunta tupaan: "Kansalaisten oikeus tasavertaiseen palvelutarjontaan ei ole täysin toteutunut palvelutarjonnan supistamisen ja keskittämisen vuoksi." Ihanko totta?
Ei Kainuulla kovin paljon ole vaihtoehtoja säästöjen saamiseksi. Joka kylällä palveleva neuvola ja ikioma kyläkoulu elävät enää vanhojen tarinoissa. Työttömyydessä ja sairastavuudessa valtakunnan ennätyksiä lyövän ja bruttokansantuotteessa perää pitävän maakunnan nokkamies näpäyttääkin arvostelijoita: näissä olosuhteissa Kainuun palvelut on järjestettävä.
Onneksi julkisten varojen käyttöä ja lainmukaisuutta valvova virasto tukistaa myös niitä, joille tukkapölly kuuluu. Suurena jarruna matkalla oikeaan itsehallintomaakuntaan on valtion keskushallinto.
Kasvoton valtio piti jo kokeilua valmisteltaessa ärhäkästi kiinni vallastaan. Toimivaltaa ei saatu maakunnalle niin paljon kuin laki mahdollistaa. Tarkastusraportin mukaan yhteistyö keskushallinnon kanssa on parantunut, mutta siihen liittyy edelleen hierarkiaan perustuvaa muodollisuutta. Etelän herrat ovat tottuneet saamaan köyhässä Kainuussa parasta pöytään.
Korvatillikan saa ohimennen mediakin. Hallintokokeilun julkisuuskuvan todetaan olleen alijäämäuutisoinnin vuoksi varsin negatiivista. Se on kuulemma vaikuttanut haitallisesti toimijoiden luottamukseen kokeilun onnistumisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston virallista ennakkosensuurivaatimusta odottaessamme jatkamme uutisointia myös alijäämistä.
Kokeiluaikaa on jäljellä vielä kolme vuotta. Koska tarkoituksena ainakin alunperin oli hankkia koko maata hyödyttäviä kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisesta, voitaisiin jo siirtyä itse asiaan.
Maakuntavaltuustolle pitää antaa lisää valtaa ja vastuuta. Siten voitaisiin ehkä saada maakuntavaalien surkeaksi jäänyt äänestysprosenttikin nousuun.
petri.hakkarainen@kaleva.fi