Selvitysmies Juhani Perttunen vetoaa, että Kainuun päättäjät näkevät nyt omaa nokkaansa pitemmälle ja koko maakunnan tarpeen. "Tarvitaan yhteisvastuuta", Perttunen perää.
On Kainuun kunnista itsestään kiinni, tarttuvatko ne valtiovallan tarjoamaan ainutkertaiseen mahdollisuuteen koko maakunnan hyvinvointipalvelujen sekä kehityksen turvaamiseksi. Kainuun maakunnallista hallintomallia selvittänyt Perttunen toivoo, ettei tilaisuutta hukata pikkupolitikointiin tai nykyisten kuntapäättäjien omaan valtaan takertumiseen.
"Jos pääministeri Paavo Lipposen (sd.) aloitteesta tapahtuneeseen hallituksen kädenojennukseen ei nyt tartuta, uutta mahdollisuutta ei hevin tule", Perttunen uskoo.
Kärjistetysti sanoen Kainuun vaihtoehdot siis ovat joko maakuntahallinnon hyväksyminen tai hyvinvointipalvelujen alasajon aloittaminen?
"Tämä on aika kärjistetty kuva, mutta luulisin, että siihen suuntaan ollaan menossa. On mitä todennäköisintä, että ainakaan kuntapohjaisella mallilla Kainuussa ei pitemmän päälle liene mahdollista ylläpitää nykytasoisia peruspalveluita. Mikä olisi maakuntahallinnon vaihtoehto, sitä en lähde nyt enemmälti veikkaamaan." Perttunen sanoo.
Se vaara Perttusen mukaan on nyt hyvin olennainen, että Kainuussa hirttäydytään vanhoihin rakenteisiin. "Melkein kuvittelisin, että jos tämä johonkin takertuu niin juuri tähän. Vanhoista rakenteista sekä totutuista linjoista ja kuvioista on vaikea luopua."
"Kuvittelisin kuitenkin, että Kainuussa monet asiat ovat sillä mallilla, että kovin kaukana ei ole se hetki, jolloin vanhoista rakenteista on pakko luopua. Silloin ei enää välttämättä kysytä millä tavoin, vaan tarjotaan jotakin eikä vaihtoehtoa ole", Perttunen varoittaa.
Kainuun tilanne on hänen mukaansa sellainen, että jotain muutoksia on välttämättä tulossa. "Hallintokokeilu olisi sellainen vaihtoehto, joka tarjoaisi pitkälle Kainuun omilla ehdoilla tilaisuuden kokeilla uutta", Perttunen lisää.
Voimat kokoamalla hyvää kaikille
Kolmen kuukauden selvitysurakan Kainuun uudeksi hallintomalliksi tehnyt Perttunen kertoo, ettei hän olettanutkaan kaikkien ehdotusten tulevan ilman muuta ja sataprosenttisesti hyväksytyksi. Eniten hänet vastustuksessa on yllättänyt se, että suuremmat kunnat ja ne joilla menee paremmin ovat kovin vastahakoisesti tinkimässä mistään yhteiseksi hyväksi ja koko maakunnan eduksi.
"Yhteisvastuu on minusta edelleen hyvä sana. Olisi tärkeää kantaa yhteisvastuuta. En voi kuvitella, että pieni osa Kainuuta tai sen keskuspaikka yksin pärjäisivät, jos muualla maakunnassa menee kovin huonosti", Perttunen alleviivaa.
Hänen mielestään selvät merkit ovat olemassa siitä, että ainakin pienimmissä kunnissa joudutaan luopumaan tietyistä asioista, ellei muutosta parempaan tapahdu.
"Enkä oikein jaksa kuvitella, että niitä olisi mahdollista ylläpitää kunnan omien voimavarojan puitteissa. Sen sijaan maakunnan yhtyneiden voimavarojen avulla voidaan kokonaisuus hoitaa niin, että kaikilla on kohtuulliset mahdollisuudet ja maakunta menestyy ja kehittyy."
Hän huomauttaa, että hallintokokeiluehdotuksessa on asioita, jotka saattavat tuntua uusilta ja ihmeellisiltä, vaikka eivät sitä todellisuudessa ole. Tämän ja lomien vuoksi Perttusen mielestä oli hyvä, että hallintokokeilun lakiluonnoksesta pyydettiin lausunnot vasta keskiviikkona eikä tuoreeltaan mallin valmistuttua juhannuksen jälkeen. Nyt kunnilla on myös konkreettisempaa ja täsmällisempää tietoa, mihin lausunnoissa tarttua.
"Kainuulaisilla varmasti on vanhastaan tapana tuumia uusia asioita jonkin aikaa ennen kuin niihin otetaan kantaa. Tuumaustauko oli paikallaan."
Vallanmenetyksen pelko vastustuksen taustalla
Perttunen myöntää, että osa hallintokokeilun vastustuksesta johtuu Kainuun kuntapäättäjien pelosta menettää oma valtansa. "Epäilemättä näin tiettyyn pisteeseen on. Muistelen jossain keskustelutilaisuudessa suoraan todetun, että mitäs me sitten kunnissa tehdään, jos meiltä viedään kaikki asiat pois."
"Ehdotuksissa on asioita, joiden hoidosta kuntakenttä joutuisi luopumaan. Se tietysti merkitsee oleellista muutosta myös siinä suhteessa, että luottamushenkilöillä ei ole yhtä paljon päätettävää kuin aikaisemmin ja kunta ei välttämättä vastaa yhtä monista asioista kuin tähän saakka. Niille, jotka joutuvat luopumaan, muutos ei välttämättä ole ihan tervetullut", Perttunen sanoo.
Valtaosa Kainuun kunnista on keskustavetoisia. Mahdollisen puoluepolitiikan heijastuksista hallintomalliin suhtautumisessa Perttunen toteaa: "Toivoisin, ettei sitä ole. Ja mitä nyt henkilökohtaisesti olen havainnut valmisteluvaiheen aikana, en oikein uskoisi, että tästä ollaan tekemässä puoluepoliittista kysymystä."
Mallin oltava
riittävän laaja
Juhani Perttunen tähdentää, että Kainuulle ollaan tarjoamassa vasta hallinkokeilua, ei lopullista ratkaisua. Sekin on vielä auki, millainen järjestelmä on tarkoituksenmukaista ottaa kokeiltavaksi. Perttunen itse toivoo, että malli olisi mahdollisimman laaja.
"Jos esityksistä hyvin paljon puretaan pois, on pohdinnan paikka, jääkö jäljelle sellaista, jota on tarkoituksenmukaista ja mielekästä kokeilla. Onhan tarkoitus, että tälle uudelle hallintojärjestelmälle tulisi paljon valtaa. Ei sitä kannata rakentaa ellei maakunnallisilla päättäjillä ole sellaisia asiakokonaisuuksia käsiteltävänään, joitten ratkaiseminen on mielekästä ja antaa tunteen, että hoidetaan maakunnan kannalta keskeisiä kysymyksiä."
Perttusen mukaan Kainuussa "on ja ei" ymmärretty se vastuu, minkä edessä maakunnan tulevaisuuden suhteen nyt ollaan. "Minusta keskustelussa ei ehkä ole ihan riittävästi mielletty sitä, kuinka suuren vastuun tämä tuo tulleessaan maakunnan itsensä kannettavaksi. Samalla se toisi mahdollisuuden ratkaista asioita maakunnan oman näkökulman sekä omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti ja ennen kaikkea maakunnan piiristä valittujen päättäjientoimesta. Kaikissa tapauksissa ei ole riittävästi oivallettu, että Kainuulla olisi todella ohjaimet omissa käsissään", Perttunen korostaa.
Onnistuneen hallintokokeilun jälkeen Kainuu voisi Perttusen mukaan vähän rinta rottingilla ja pröystäillen kehuskella muulle suomelle, että mehän maakuntahallinnon aloitimme.
Kainuussa nyt esiintyneet vastaväitteet muun muassa siitä, että ylhäältä sanellaan, miten maakunnassa pitää elää tai että kaikki johtaisi suuriin kuntaliitoksiin Perttunen ohittaa toteamalla". ""Niissä nyt on paljon sellaista, joita kaikissa tällaisissa tapauksissa esiintyy."
Perttunen kiittää etenkin Kainuun liiton panosta, että selvitysmiehen ehdotuksissa päästiin lopputulokseen hyvin lyhyellä ajalla. Hän lisää arvostavansa myös suuresti pääministeri Lipposen panosta Kainuun kehittämiseksi.
Juuriltaan kainuulaisella Perttusella on henkilökohtaista kokemusta Kainuun kehittämistyöstä jo aikaisemmilta ajoilta. Presidentti Urho Kekkosen luottomiehiin kuulunut ja kansliapäällikkönä toiminut Perttunen muistelee, miten Kekkosen aikana hoidettiin Kostamuksen jälkihoitona tapahtunut Kainuun neuvottelukunnan toiminta.
"Sen tuloksena oli paljon myönteistä Kainuulle."