Helsinki
Hallituksen on tarkoitus antaa tällä viikolla eduskunnalle lakiesitys Kainuun hallintokokeilusta. Kokeilu on uraauurtava, koska yhtenäistä maakuntahallinnoksi kutsuttavaa hallintoa tai aluetason demokraattisesti valittuja toimielimiä Suomessa ei ole. Maakunta saisi itsenäistä päätösvaltaa muun muassa valtion budjettivarojen kohdentamisessa.
Alue- ja kuntaministerin Martti Korhosen (vas.) johdolla valmisteltu lakiesitys on saanut erityisesti työministeriöltä täydellisen tyrmäyksen.
Korhonen luottaa kuitenkin, että lakiesitys etenee. Hän muistuttaa, että hallitus on siunannut lakiesityksen iltakoulussa. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on vahvasti sitoutunut siihen, että kokeilu viedään läpi.
Työministeriö ei voi hyväksyä eri lakeihin pohjautuvien määrärahojen budjetointia sisäministeriön pääluokkaan yhdelle momentille, jonka määrärahan käytöstä maakunta päättäisi itsenäisesti. Maakunta ei olisi sidottu työministeriön mukaan silloin noudattamaan hallituksen politiikkaa. "Kun työvoimapolitiikka on valtakunnallista politiikkaa ei ehdotettua toimivallanjaon mullistavaa muutosta voida hyväksyä."
Perustuslakivaliokunnan tutkittava
Työministeri Tarja Filatov (sd.) haluaa, että kokeilusta irrotettaisiin työvoimapoliittiset rahat. Hän hyväksyy, että maakunnan päätösvaltaan siirrettäisiin investointirahat. Hän sanoo olevansa erittäin epäileväinen kokeilua kohtaan, vaikka näkee siinä hyviäkin puolia.
Filatov viittaa kokemuksiinsa kotitaloustyön tukikokeilusta, jota nyt on purettu. Hän muistuttaa, että työvoimatuilla saatiin luotua edullisemmin kotitaloustyöpaikkoja kuin varsinaisella tukikokeilulla.
Filatov ei halua varsinaisesti riitauttaa Kainuun hallintokokeilua. Hän edellyttää, että eduskunnassa perustuslakivaliokunta tutkii esityksen. Esityksessä jää työministeriön mukaan epäselväksi, miten ja mitä eri hallinnonaloja koskevia erityissäädöksiä sovellettaisiin Kainuussa. Lakien ensisijaisuus tulisi yksityiskohtaisesti selvittää.
Työministeriö ehdottaa myös, että kansalaisten yhdenvertaisuus Kainuun ja muun maan välillä selvitetään. Kainuun perusterveydenhuoltoa vaivaa jo tällä hetkellä pula erityisosaajista, mistä johtuen maakunnan mahdollisuudet tuottaa riittäviä peruspalveluja käyvät kyseenalaiseksi.
Kainuun kasvuedellytyksiä epäillään
Lakiesityksen mukaan Kainuun väestörakenteen vuoksi kehityksen kääntäminen edellyttäisi aktiiviväestön muuttamista maakuntaan muualta maasta. Työministeriö pitää tavoitetta epärealistisena, sillä samantyyppinen väestörakenteen muutos tapahtuu muuallakin maassa.
Elinkeinopolitiikan kehittämistä esityksessä on työministeriön mukaan käsitelty suppeasti. "On todennäköistä, että uudessa työmarkkinatilanteessa Kainuun alueella ei ole enää merkittävästi vapaata työvoimaa, joka loisi edellytyksiä yritysten kasvulle ja uudelleensijoitukselle", työministeriön lausunnossa todetaan.
"Viisaus asuu vain hallinnossa"
Korhonen ihmettelee työministeriön vastustusta. "Viisauden oletetaan asuvan vain keskushallinnossa. Jos mitään uutta ei kokeilla, niin ei välttämättä voida vasta muuttuviin ja uusiin haasteisiin. Rohkeus näyttää puuttuvan", hän arvelee.
Samanlaista vastustusta Korhonen sanoo kokeneensa muissakin kokeilussa, joita hän on vienyt ministerinä eteenpäin. Korhonen korostaa, ettei näitä asioita voida kokeilla laboratorioissa.
Vaalan poisjäänti aiheuttaa lisätyötä
Kokeiluun erittäin kielteisesti suhtautunut Vaala jää pois kokeilukuntien joukosta. Tästä hallitus sopi jo iltakoulussa. Vaala haluaa suuntautua jatkossakin yhteistyöhön Oulun ja Oulujokilaakson suuntaan. Vaala ei ole kuulunut Kainuun sairaanhoitopiiriin.
Vaalan kunnan jääminen ulkopuolelle aiheuttaa työvoima- ja elinkeinokeskukselle, ympäristökeskukselle ja metsäkeskukselle lisätyötä, koska sen osalta on noudatettava erilaisia menettelyjä kuin niiden muulla toimialueella.
Maakuntahallinnossa lisätyötä aiheuttaa Vaalan jäsenyys Kainuun liitossa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä kehitysvammaisten erityishuollon tehtävissä.
Hyrynsalmen kunta oli kriittinen suhtautumisessaan kokeiluun, mutta sitä ehdotetaan kokeilukuntien joukkoon. Muut Kainuun kunnat ovat valmiita kokeiluun.
Korhonen kannatti kansanvaalia
Iltakoulukäsittelyssä esitykseen tehtiin kaksi muuta muutosta. Maakuntajohtajan valinnan tekee maakuntavaltuusto eivätkä kuntalaiset suoralla vaalilla kuten Korhonen esitti. Korhonen olisi toivonut hallitukselta tässä asiassa myös edistyksellisyyttä.
Maakuntahallituksen kokoa kasvatettiin kuudesta kahdeksaan. Hallituksen iltakoulun läpäissyt lakiesitys on tänään raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä ja huomenna yleisistunnossa. Jos esitys menee läpi, niin presidentti antaa sen eduskunnalle perjantaina.