Kajaanin suurlukion ensimmäisessä ylioppilasjuhlassa perjantaina puhunut maakunnan koulutuslautakuntaa johtava Aki Räisänen (vas.) ennakoi, että tulevaisuudessa maakuntaan perustetaan yksi yhteinen lukio.
"Sen ei tarvitse viedä mitään nykyisiltä lukiolta, mutta se voi tuoda lisää yhteistä hyvää, kun oma osaaminen opitaan käyttämään nykyistä paremmin", hän uskoi.
Räisänen harmitteli Kainuun maakuntavaltuuston maanantaisen aloituspaikkapäätöksen synnyttämää kohua. Lukioihin asetettiin 16 oppilaan minimiraja. Jos ensisijaisia hakijoita johonkin lukioon tulee vähemmän kuin 16, opetus ei ala.
Räisen mukaan on unohdettu ettei Kainuusta olla lakkauttamassa yhtään lukiota vaan koulutustoimen budjetti sisältää rahat kaikille nykyisille lukiolle.
"Kainuun pienimmissäkin lukiokunnissa Hyrynsalmella, Paltamossa ja Puolangalla riittää, että alle puolet perusopetuksen päättävistä nuorista haluaa jatkaa omassa lukiossa.
Peruskoulun päättävillä nuorilla täysin vapaa hakeutumisoikeus mihin tahansa toisen asteen oppilaitokseen. Sitä ei voi kunta tai edes maakuntavaltuusto määrätä. Päätösvalta on ja pysyy opiskelijoilla", Aki Räisänen korosti.
Hän muistutti, että kainuulainen nuori hakiessaan jatko-opiskelupaikkaa on samalla viivalla koko Suomen nuorten kanssa. "Säälipisteet eivät ratkaise vaan opetuksen taso. Siksi Kainuun opetusrahoja ei pidä panna seiniin vaan opetuksen laatuun."
Räisänen ennakoi, että Kainuussa lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee tiivistymään ja filiaalilukion käynnistämä monimuoto-opetus lisääntyy.
"Uusi teknologia avaa mahdollisuuksia, joissa vain mielikuvitus on rajana. Opetusteknologia on kuitenkin vain renki eikä isäntä. Lähiopetuksen tarve ei häviä mihinkään", Räisänen sanoi.