Kajaani Kainuun rajajääkärikomppanian viimeinen saapumiserä aloitti varusmiespalveluksensa maanantaina. Viimeinen alokasryhmä on pieni, 92 miestä, sillä Kainuun rajavartioston varusmieskoulutuksen alasajo on jo alkanut.
"Tämä viimeinen erä ei ole nyyhkysaapumiserä, vaan koulutus on yhtä kovaa ja vaativaa kuin tähänkin asti", Kainuun rajan komentaja, eversti Ismo Kurki vakuutti.
Juuri koulutuksen vaativuuden takia Kainuun rajaan halusi taivalkoskelainen Anssi Mella-Aho. Hän on kuullut rajassa palvelleilta kavereilta paikasta. "Näkee, että kestääkö."
Mella-Aho leikkasi tukkansa sissimuotiin eli päätä myöten pois jo viikonloppuna. Rajajääkärikomppanian ovella alkanut sotilaallinen kohtelu ei miestä hätkäyttänyt, sillä hän osasi varautua.
Kova komento
heti ovella
"Lakki pois, takki kiinni, kengän nauhat piiloon, kännykkä kiinni, korut pois, ryhti suoraksi ja ripeää liikettä", kuuluivat tervetulotoivotukset ovesta saapuville siviilimiehille. Palvelukseenastumismääräykset otettiin talteen, sitten täytettiin kaavakkeita ja lääkärintarkastuksen kautta mentiin hakemaan varusteet.
Rajan varusvarasto on pieni verrattuna Kainuun prikaatin vastaavaan, eikä ostoskärryjä ole kuten prikaatilla. Tulevien sissien ensimmäinen testi onkin kantaa noin 50-kiloinen varustesäkki pihan poikki kasarmiin ja tupaan.
Ensimmäinen kotivapaa on luvassa kolmantena viikonloppuna. Sotilaskotiin alokkaat pääsevät ohjatusti toisen varusmiespäivän iltana, vaikkei arvomerkkejä vielä osattaisikaan. Niitä tentataan viimeistään toisella viikolla, kun iltalomien aika tulee.
Puolet Kainuusta
ja Koillismaalta
Kainuun rajan varusmiehistä puolet on 2000-luvulla tullut Kainuusta ja Koillismaalta, puolet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta. Sama jakauma on viimeisessä saapumiserässäkin. Paikkakunnittain eniten on kuhmolaisia, kahdeksan miestä. Kainuulaisten osuus rajajoukoissa voi vähetä, sillä nuoret tuskin hakeutuvat isoin joukoin varusmiespalvelukseen rajalle etelämmäksi.
Ison Kainuun prikaatin läheisyys vaikutti siihen, että varusmieskoulutus loppuu Kainuun rajavartiostossa. Rajavartiolaitos päätti lopettaa Kajaanin koulutuksen myös sen takia, että kasarmialue on jäänyt kaupungin keskelle eikä sieltä ole suoraa yhteyttä harjoitusmaastoihin. Koulutuksen vähennyksen taustalla on Puolustuspoliittinen selonteko.
Rajajoukkojen sota-ajan vahvuus pienenee nykyisestä 22 000 miehestä 9 000 mieheen vuoden 2008 loppuun mennessä. Varusmiesten koulutuspaikkoja karsittiin ensin neljästä kahteen, mutta Ivaloon jätetään pieni koulutuskeskus Tunturi-Lapin erityisoloja varten. Muut kaksi koulutuspaikkaa ovat Onttola Joensuun lähellä ja Immola Imatran lähellä.
Osa henkilöstöstä
jo muualla
Eversti Kurjen mukaan Kainuun rajavartiosto toivoo, että jatkossa muualla koulutettavat joukot saadaan mahdollisimman nopeasti kertausharjoituksiin omalla alueella.
Rajajääkärikomppanian henkilökunnasta osa on jo siirtynyt muualle töihin. Varusmieskouluttajille löytyy töitä rajavalvonnasta kaakkoisrajalla. Rajavartiolaitoksen budjetti ei salli uuden väen palkkaamista, joten kaakkoisrajan henkilöstötarvetta paikataan talon sisältä.
Siviilihenkilöstöstä osa jää vielä siirtymäajaksi Kajaaniin, osa jää eläkkeelle ja osa vaihtaa töitä. Ketään ei irtisanota. Suurin osa kasarmialueen rakennuksista vapautuu muuhun käyttöön.