Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollolle ensi vuosi on taloudellisesti raskas, sillä lakisääteisiä lisämenoja tulee paljon. Maakunnan talousarviossa sosiaali- ja terveys vievät 90 prosenttia nettomenoista.
Kaksi vuotta toiminut maakuntamalli on saanut menojen kasvun leikatuksi siitä, mitä se olisi, jos kunnat tuottaisivat palvelut itse. Maakunnalla kasvu on 3,7, kunnissa arviolta 6 prosenttia. Kuntien maksuosuus laskee sopimuksen mukaan 58,5 prosenttiin verotuloista.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkösen mukaan palveluja ei keskitetä vain rahan takia, vaan laadun parantamiseksi. Esimerkiksi ilta- ja viikonloppupäivystysten lopettaminen kunnissa vaikuttaa siihen, että lääkäreitä saadaan paremmin ja päiväajan hoito paranee.
Suomussalmen pohjoisosien asukkaat voivat käyttää Kuusamon päivystystä, sillä matka on lyhyempi kuin Kajaaniin. Pitkien välimatkojen maakunnassa rakennetaan omaa ensihoitomallia.Tavoitteena on saada esimerkiksi sydänpotilas suoraan pallolaajennukseen. Kajaaniin rakennetaan uusi nopean diagnoosin yksikkö.
Soten lisämenoja tulee toimeentulotuen ja elatustuen omavastuun laskusta, omaishoitajien lisävapaasta, uudesta sosiaalipäivystyksestä, palveluasumisen ostojen hinnan korotuksista ja lasten huostaanottojen kasvusta.
Maakunnan koulutustoimi, joka vastaa lukioista, ammattiopetuksesta ja aikuiskoulutuksesta, on myös aloittamassa yhteistyötä Kuusamon suuntaan. Ehkä jo ensi syksynä Kuusamossa alkaa sosiaali- ja terveysalan koulutus. Kajaanissa alkaa uusi turvallisuusalan luvanvarainen koulutus, golfkentän hoitokoulutus sekä kosmetologikoulutus.
Koulutusjohtaja Anssi Tuominen iloitsi, että Kainuu on muutaman vuoden edellä Paras-hanketta. Siinä suositellaan lukion ja ammattiopetuksen kokoamista yhteen Kainuun tapaan. "Pääsemme nyt kehittämään etä- ja monimuoto-opetusta, jolla taataan laadukas opetus pienissäkin yksiköissä ja turvataan tasavertaiset palvelut, niin kuin Paras-hankkeen tavoitteissakin."