Maaliskuun alussa Kainuussa tehty suurpetolaskenta nosti taas pintaan arvailut ja erimielisyydet susien määrästä. Tarkkoja tuloksia selvitään vielä, mutta se tiedetään, että suden jälkiä löydettiin nyt selvästi vähemmän kuin vuosi sitten.
Keväällä 2007 Kainuussa arveltiin jälkilaskennan perusteella olevan 55-62 sutta ja pentuja odotettiin tulevan noin 40. Huhujen mukaan nyt olisi löydetty vain runsaan 20 hukan tassunpainumat.
Tutkimusmestari Seppo Ronkainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ei halua sanoa susiluvusta muuta kuin, että susien määrä näyttää vähentyneen koko maassa.
"Koko maassa arvioitiin viime vuonna olevan 220-250 sutta. Susien määrän olisi pitänyt nousta, mutta niin ei käynytkään. Syitä en halua arvailla. Salametsästyksestä puhutaan, mutta aihe on kovin arka", Ronkainen toteaa.
Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen vahvistaa, että suden jälkiä löydettiin laskennassa viimevuotista vähemmän. "Syytä emme tiedä. Kyse voi olla osin sattumastakin, sillä susi vaeltaa pitkiä matkoja. Esimerkiksi Vuolijoella käy Vieremältä ja Kestilästä susia, joiden jälkiä ei nyt löydetty."
Keränen tähdentää, että alueen susikantaan tekee näkyvän vähenemän jo kolmekin jostain syystä epäonnistunutta pentuetta. "Salakaatoja ei ole tullut ilmi muita kuin kuukausi sitten Suomussalmella tapettu ilves. Kainuussa petotutkimus on onneksi sen verran vilkasta, että laittomuuksia paljastuu senkin ansiosta."
Suomussalmen ilvessurma ei ole poliisipäällikkö Antti Karjalaisen mukaan vielä selvinnyt. Tutkimuksia jatketaan.
Karjalainen ei kaunistele suurten selkosten metsästysrikollisuutta. "Salakaatoja tehdään Kainuussa ja Koillismaalla jatkuvasti", hän sanoo.
Poliisin mahdollisuudet valvoa metsästystä ovat vaatimattomat. Vaikka työssä ovat Metsähallituksen erätarkastajatkin, metsästysrikoksista tulee ilmi korkeintaan joka kymmenes. "Se on piilorikollisuutta, joka tulee ilmi harvoin ja sattumalta. Poliisin tekemä valvonta on niin vähäistä, ettei sillä ole rikollisuutta paljastavaa vaikutusta. Tehtävien priorisoinnissa tämä ei ole kärjessä."
Karjalainen sanoo salametsästyksen olevan arka aihe, josta edes kaikki viranomaiset eivät paljon puhu. Kun viha petoja kohtaan ruokkii salakaatojen hiljaista hyväksyntää, ovat ilmiannot Kainuussa hyvin harvinaisia. Myös pelko voi vetää suita suppuun.
Puskurivyöhyke tulee
Ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriön riista- ja porotalouden yksiköstä ei halua arvailla maan susikannan vahvuutta. "Kainuun suurpetolaskennankin uusia tuloksia odotetaan vielä. Sen verran luotettavia lukuja olemme sieltä saaneet, että järjestelmää suunnitellaan laajennettavaksi myös muualle maahan."
Laanikari ei ole kuullut kuin yksittäisiä arveluja petojen salametsästyksestä. "Sudenhoitosuunnitelman toteuttaminen ei ole helppoa, mutta olemme ainakin onnistuneet turvaamaan suden leviämistä länteen uusille alueille. Siellä se tietenkin on aiheuttanut melkoista kuohuntaa."
Poronhoitoalueen etelärajalle esitetty puskurivyökyke petoja vastaan toteutuu Laanikarin mukaa jo nyt niin, että kaatolupia poronhoitoalueeseen rajoittuviin kuntiin on lisätty. Ensi syksyn kaatolupamääristä hän ei halua esittää arvioita.