Tulipalot: Oulun Top­pi­las­sa syttyi aa­mu­yöl­lä kolmas ta­hal­laan sy­ty­te­tyk­si epäilty palo

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kainuun puu voi ja­los­tua teks­tii­lik­si Kii­nas­sa – "Teks­tii­li­kui­tu­jen maail­man­mark­ki­noi­den ar­vioi­daan kas­va­van no­peas­ti"

Paltamon biojalostamossa tehtäisiin puusta uudenlaisia tuotteita. Jos kaikki menee kuten KaiCell Fibers Oy toivoo, sellukattilat voisivat käydä kuumina jo vuonna 2021.

KaiCell Fibersin toimitusjohtaja Jukka Kantola esitteli tehdashanketta, jonka investointipäätös aiotaan tehdä ensi vuonna.
KaiCell Fibersin toimitusjohtaja Jukka Kantola esitteli tehdashanketta, jonka investointipäätös aiotaan tehdä ensi vuonna.
Kuva: Petri Hakkarainen

Paltamon biojalostamossa tehtäisiin puusta uudenlaisia tuotteita.

Ympäristövaikutusten arviointiin edennyt Paltamon biotuotetehdas kiinnostaa, innostaa ja huolestuttaa kainuulaisia. 

Torstaina Paltamossa pidetty YVA-tilaisuus sai paikalle parisataa ihmistä. Heille kerrottiin, että jos kaikki menee kuten hanketta vetävä KaiCell Fibers Oy toivoo, sellukattilat voisivat käydä kuumina jo vuonna 2021.

Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Kantola vakuutti, että raaka-ainetta riittää 2,5 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa haukkaavalle tehtaalle oikein hyvin jo kotimaakunnassakin.

- Kainuun harvennushakkuurästit ovat sen verran suuret. Puu hankittaisiin pääosin noin sadan kilometrin säteeltä. Merkittävä osa saataisiin myös hakkeena lähisahoilta.

Tehdas olisi paitsi perinteinen sellutehdas, myös sellusta tekstiilikuitua jalostava laitos.

- Väestön kasvaessa ja elintason noustessa tekstiilikuitujen maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan nopeasti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, yhtiö esittelee hankettaan.

Puuvillan kasvatus vaatii runsaasti vettä ja kilpailee viljelymaasta ruuan tuotannon kanssa. Öljypohjaisten synteettisten kuitujen haittana taas on, että ne perustuvat fossiilisiin luonnonvaroihin. Myös kierrätysasteen nostaminen on valtti luonnonkuiduille.

KaiCell on löytänyt kuitukumppanikseen suuren kiinalaisen yhtiön.

- Kiinalaiset voivat mahdollisesti sijoittaa hankkeeseen, mutta hanke on suomalainen ja käyttää Suomessa kehitettyä teknologiaa, Kantola tähdensi.

Selluloosaa ja tekstiilikuitua

KaiCell

Fibers Oy:n

suunnittelema sellu- ja kuitutehdas

29

tuottaisi valkaistua sellua 500 000-600 000 tonnia

29

vuodessa.

Tekstiilikuidun vuosituotanto olisi 100 000-400 000 tonnia.

Yhtiö

myisi

tuotannon sivuvirtoja kumppaneille, jotka kehittäisivät niistä erilaisia biotuotteita.

Tavoitteena on tehtaan käynnistyminen vuonna 2021.