Kainuun prikaatiin ensivisiittinsä maanantaina tehnyt puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) piti suunsa supussa puolustushallinnon mahdollisista alueellistamisista Kainuuseen, mutta lupaili, että Pohjois-Suomeen on kyllä syytä sijoittaa jotain puolustushallinnon osia. Mitä ja milloin jää tarkkaan harkittavaksi.
"Keskeneräisiä keskusteluja ja suunnitelmia ei kannata levitellä. Se voi johtaa suuriin pettymyksiin, eikä sellaisia kaivata. Koko alueellistamishankkeessa otettu aikalisä on tarpeen."
Kääriäinen muistutti, että puolustushallinnon viroista jo nyt ylivoimainen valtaosa sijaitsee muualla kuin pääkaupunkiseudulla, eli hallinto on pitkälle hajautettua.
Kainuun prikaati
on yksi kolmesta
Alueellistamisen realismia on, että Kainuun prikaati on yksi kolmesta valmiusyhtymästä. Sitä on kehitetty ja sinne on investoitu. Kääriäisen mukaan kehittäminen jatkuu.
Kääriäinen sai tutustua myös Kainuun prikaatin ja muun Kainuun yhteistyökuvioihin. Ensi vuonna alkava maakuntakokeilu voi vahvistaa yhteistyötä, hän arvioi. Lisäksi kokeilu vahvistaa maakuntaa myös alueellistamisen mahdollisuuksien kannalta.
Esikuntien määrä vähenee, mutta tuskin Pohjois-Suomessa, Kääriäinen arvioi. Joukkojen määrä vähenee kun ikäluokat supistuvat ja esikuntarakenteeseen kohdistuu kova paine.
"Nyt paineet ovat muualla Suomessa. Pohjois-Suomea koskevat perusratkaisut on tehty jo edellisessä puolustuspoliittisessa selonteossa 2001. Tänä vuonna valmistuva uusi selonteko käsittelee myös esikuntien määrää."
Kääriäinen on esittänyt, että maakuntajako olisi mahdollinen pohja myös sotilaallisille alueille. Hän pitää loogisena, että jokaisessa maakunnassa on sotilaallisia ja maanpuolustuksellisia elementtejä. Tyhjiöitä ei kartalla saisi olla.
Yhteistyö siviilielämän kanssa kannattaa
Puolustusvoimat on siirtänyt Pohjois-Suomessa kuljetuskalustonsa korjausta ja huoltoa siviiliyrityksille kokeiluna. Tehtävien siirtoa siviilipuolelle eli kumppanointia on kokeiltu Kajaanissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä
Tämän kevään aikana valmistuu loppuraportti, mutta jo nyt tiedetään, että ulkoistamisella säästetään huomattavasti.
Koko maan tasolla säästö olisi viidesosan tai neljäsosan luokkaa menoista.
"Terveydenhuollon kumppanointi on pohjoisessa sujunut hyvin ja kokemus on rohkaissut samansuuntaisiin askeliin myös Etelä-Suomessa", Kääriäinen viittasi Kainuun prikaatissa jo vuosia toimineeseen malliin, jossa Kainuun keskussairaala vastaa prikaatin erikoissairaanhoidosta.
"Kumppanoinnista kerätään kokemuksia rauhassa ja tehdään johtopäätöksiä, eikä hätiköidä. Jos ulkoistetaan, henkilöstön asemasta on huolehdittava hyvin."
Kääriäinen totesi, että yhteistyön lisäämisellä ympäröivän siviilimaailman kanssa on toinenkin tavoite kuin rahan säästäminen. Yhteistyöhön pitää hakeutua jo rauhan oloissa. Kun syvän rauhan aikana puolustusvoimien ja siviiliyhteiskunnan yhteistyö toimii, se on kuin valmiina sodan tai kriisin iskiessä.
Perjantaina autokolarissa Iisalmessa ollut Kääriäinen kertoi voivansa siedettävän kohtuullisesti, mutta kopautti puuta.
Hän tutustui Kainuun prikaatissa muun muassa ampumakoulutukseen laser-rynnäkkökiväärillä.
Kääriäinen ampui ensi yrittämällä kiitettävän tuloksen laserpyssyllä.