Petojen aiheuttamat vahingot uhkaavat koko poronhoitoelinkeinoa Ylä-Kainuun alueella. Suurpetojen poroille aiheuttamat vahingot ovat nousseet viime vuosina räjähdysmäisesti. Kainuusta poronhoitoalueeseen kuuluvien Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan alueelta löydettiin viime vuonna 451 petojen tappamaa poroa.
Lukumääräisesti eniten petovahinkoja tapahtui Suomussalmella, jossa viranomaiset kirjasivat 352 petojen tappamaa poroa. Susien suihin Suomussalmella päätyi 166 eläintä, ahman saaliiksi 99, ilveksen 62 ja karhun jäljiltä löydettiin 25 eläimen jäännökset. Kuntien maatalousviranomaiset käyvät tarkastamassa petojen jäljiltä löytyneet eläimet, sillä valtio korvaa suurpetojen aiheuttamat vahingot löytyneiden raatojen osalta.
Todellisuudessa petojen aiheuttama hävikki on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä vain osa petojen suihin joutuneista poroista löydetään. Poronhoitoalueen etelärajalla sijaitsevan Hallan paliskunnan alueella kirjattiin viime vuonna reilut 200 petojen jäljiltä löytynyttä poronruhoa. Päättymässä olevan poroerotuksen saldo on kuitenkin huomattavasti synkempi.
- Tilanne on huomattavasti pahempi kuin aiempina vuosina, sillä teuraita olemme saaneet vain 350 kappaletta. Viime vuonna määrä oli 500 ja edellisenä vuonna yli tuhat. Normaaleina vuosina teurasmäärät ovat olleet 1 300-1 400 luokkaa, kertoo Hallan paliskunnan poroisäntä Hannu Kaartinen STT:lle.
Ilvekset uusi uhka
Aiemmin poronhoitoalueen eteläreunalla on tuskailtu lähinnä susien kanssa, mutta viime aikoina ongelmia ovat aiheuttaneet ilvekset. Esimerkiksi kaikki Hyrynsalmen alueella tammikuussa todetut petovahingot ovat ilvesten aiheuttamia.
- Susille on kyllä ministeriöstä lupia saatu, mutta nyt nämä ilvekset ovat lisääntyneet. Niille pitäisi saada lisää lupia, esittää Kaartinen.
Alkutalven aikana Hallan, Hossan ja Näljängän paliskuntien alueilla verotettiin susikantaa viidellä eläimellä. Osa susista on metsästyksen seurauksena siirtynyt poronhoitoalueen ulkopuolelle Paltamon ja Ristijärven suuntaan, jossa viime vuosina ovat Kainuun metsäpeurat talvehtineet.
- Kevään tullen tuosta eteläpuolelta tulee sitten susia jälleen tänne meidän alueelle, emmekä voi niille mitään puoleen vuoteen. Sulan kelin ja vähän lumen aikana ei susijahtiin voi lähteä, joten eläimet saavat rauhassa mellastaa, selvittää Hannu Kaartinen tilannetta.
Petotilanteen helpottamiseksi Kaartinen ehdottaa eräänlaisen puskurivyöhykkeen perustamista poronhoitoalueen eteläpuolelle.
- Eteläreunalla pitäisi olla puskurivyöhyke, jossa susia saisi metsästää vapaammin. Kun metsäpeurat lähtevät keväällä takaisin itään, niin niitä jahdanneet sudet siirtyvät tänne meidän harmiksi. Puskurivyöhykkeen avulla tilannetta voisi vähän helpottaa.
Elinkeino uhattuna
Porojen katoaminen petojen suihin on tekemässä poronhoidosta kannattamatonta toimintaa. Vaikka valtio korvaa petojen tappamat eläimet, niin tapettujen eläinten etsintään kuluva työaika ja etsinnöistä huolimatta kateisiin jäävät eläimet tekevät toiminnasta kannattamatonta.
Vakavan petotilanteen johdosta myös entistä useammin poroja hoidetaan aitauksissa, joka osaltaan syö toiminnan kannattavuutta. Poromiesten mielestä koko elinkeino on Kainuussa uhattuna.
- Tässä ollaan jo seinää vastaan. Ei tässä ole enää mitään järkeä, kun asioita vaan pallotellaan ministeriöstä EU:hun ja takaisin. Väliin tuntuu, ettei siellä EU:ssa taida olla oikeaa tietoa näistä asioista tiedossa. Ei kai homma näin olisi, jos tietäisivät koko elinkeinon olevan uhattuna, poroisäntä Hannu Kaartinen ihmettelee.