Kainuun pelastuslaitoksella on edessään vaikea sopeutuminen tuntuviin säästöihin. Kunnilta ei liikene lisää rahaa nopeasti nousseisiin kustannuksiin, mutta toisaalta missään ei haluttaisi vähentää pelastustoimen paikallista voimaa. Ankarasti leikkauksia vastaan ovat myös käytännön pelastustyön pääasialliset tekijät, 200 sopimuspalokuntalaista.
Sopimuspalokuntalaisten Kainuun osaston vaalalainen puheenjohtaja Hannu Karjalainen pelkää, että suunnitellut supistukset vaarantavat vääjäämättä kainuulaisten turvallisuutta etenkin syrjäisillä seuduilla. Paltamossa, Hyrynsalmella ja Puolangalla varallaolovahvuus pudotettaisiin virka-ajan ulkopuolella yhteen mieheen, Ristijärvellä lopetettaisiin kokonaan.
Toimintaa aiotaan muutenkin keskittää suurille paloasemille. Karjalaisen mielestä vain ylläpidettäviksi jäävien asemien toiminta vaikeutuisi entisestään, kun niiltä vietäisiin henkilöstöä ja kalustoa.
"Joskus käy niin, ettei hälytykseen saavu muita kuin varsinaiset varallaolijat. Yksin ei kuitenkaan voi pelastustöihin lähteä, ja esimerkiksi savusukellukseen tarvitaan kolme miestä. Ohjeen mukaan auton pitäisi kuitenkin olla matkalla jo viiden minuutin päästä hälytyksestä."
Jos hälytyskohteeseen kootaan pelastajia eri kuntien alueelta, pelastustyö hidastuu. Karjalainen on huolissaan myös palomiesten työturvallisuudesta.
Kyse minuuteista
"Meillä ei ole virallista asemaa neuvotteluissa, mutta olemme tehneet kantamme selväksi. Ymmärrämme kuntien vaikean tilanteen, mutta kainuulaisten turvallisuutta ei saa heikentää. Alueellisen tasa-arvon nimissä maksajaksi on saatava vaikka valtio."
Sopimuspalokuntalaiset ovat ottaneet esille myös työsopimusten purkamisen. Heidän irtisanomisaikansa on yksi kuukausi. Käytännössä Kainuun pelastustoimi ei selviä ilman sopimuspalokuntalaisia.
"Me olemme nimenomaan ensilähdön miehiä. Joudumme usein tekemään itsenäisesti vaikeita päätöksiä, joten vastuumme on suuri. Rahan takia tätä ei tehdä, vaikka korvausta toki saammekin", Karjalainen tähdentää.
Ennen pian tehtäviä lopullisia päätöksiä näyttää siltä, että palomiesten ensivastelähdöt voivat loppua Kainuussa kokonaan. Huolensa asiassa ovat tuoneet julki myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen päivystäjät.
Ensivastetoiminnalla on Kainuun annettu jopa elämän pelastanutta apua silloin, kun kunnan ainoa ambulanssi on vaikkapa siirtämässä potilasta sairaalaan.
"Esimerkiksi sydänpysähdyksissä on kyse minuuteista. Meillä on taitoa ja välineet auttaa. Väkisinkin ihmisten turvallisuus heikkenee, jos ensivastetehtävät lopetetaan", Hannu Karjalainen muistuttaa.
"Pakko karsia"
Kainuun pelastusjohtaja Anssi Parviainen vakuuttaa, että ensivastetoimintaakin jatketaan, jos kunnilta löytyy maksukykyä.
"Kyseessä ei ole lakisääteinen tehtävä. Kun rahaa on vähän, on lakisääteiset tehtävät hoidettava ensin. Tarvetta ensivastetoiminnalle varmasti on, mutta nykyisellä sopimuksella homma ei toimi. Kajaani ja Sotkamo kokevat maksavansa nyt muiden kuntien tekemiä kuluja", Parviainen toteaa.
Paloasemien varallaolovahvuuksien karsintaa Parviainen perustelee sillä, että suurin osa hälytyksistä tulee päivällä.
"Rahasta kaikki on tietenkin kiinni. Päivystys maksaa. Kun raha ei riitä, tarvitaan nykyistä enemmän vapaapalokuntahenkeä ja yhteistä vastuun kantamista. Päätökset palvelutasosta tehdään joulukuussa, ja uskon, että siihen mennessä saamme aikaiseksi sopimuksen, jonka kaikki voivat hyväksyä."