Hyrynsalmelainen hirsiyrittäjä Kauko Heikkinen tarjosi Porvoon tuomiokirkon korjaustyömaalle kattopaanuja, mutta saikin kaupaksi neljä rekkakuormaa jykevää parrua. Tarpeeksi pitkiä puita kattoparruiksi on vaikea löytää, eikä 12-metrisiä parruja pystytä sahaamaan juuri missään.
Kirkkotyömaalla osattiin kysäistä järeää puutavaraa hyrynsalmelaiselta paanun tarjoajalta. Hyrynsalmella puut kasvavat pitkiksi. Hyrynjärven ympäryksen kuivahkot kankaat puskevat 25-metrisiä mäntyjä, joista saa erityisen järeää tukkipuuta. Hyrynsalmella toimikin useita sahoja 1980-luvulle asti. Kemppaisen hirsiyritys on palaneen entisen sahan tiloissa.
"Hyrynsalmen kruununmetsistä saa vielä 1800-luvun hirttä", Metsähallituksen Kajaanin tiimiesimies Timo Impiö kuvasi vanhaa ilmaisua käyttäen. Toissa vuosisadalla rakennettiin isommista hirsistä kuin nykyään. Porvooseen sahattavat parrut ovat aloittaneet kasvunsa pitkästi 1800-luvun puolella.
Metsähallituksen metsuri Teuvo Kemppainen etsi järeät tukit valtion metsistä. Pyöreänä puuna Porvoon tukkeja tarvittiin kuusi rekkakuormallista.
"Porvooseen menevät puut löytyivät noin viiden hehtaarin alalta eri leimikoista Kukkurin alueelta. Suurin osa on harvennetuista talousmetsistä ja osa jopa lannoitetuilta aloilta", Kemppainen kertoi.
Puut poimittiin yksitellen
Isoimmat tukit painavat yli tuhat kiloa, joten puiden ajo metsästä oli tavallista työläämpää. Motolle kaatotyö ei ole sen hankalampaa kuin pienempien tukkienkaan.
Järeää tai ylijäreäksi kutsuttua puutavaraa ei saa enää juuri mistään. Timo Impiö arvioi, että järeälle tukille käy kuin yleensä harvinaistuvalle tavaralle: se tulee entistä arvokkaammaksi. Venäjältä tuonti voi loppua piankin. Metsähallitus myy mailtaan järeää hirsitukkia yksittäisille ostajille
Hirsityö K. Heikkisellä on vanhan ajan raamisaha, joka pystyy sahaamaan jopa 13-metristä tukkia. Nykyään sahoilla käsitellään yleensä vakiomittaista, pisimmillään 5,5-metristä sahatukkia. Pitkän puutavaran kuivauskaan ei onnistu useimpien sahojen kuivaamoissa.
Isot sahat teettävät usein järeimmän puutavaran sahauksen alihankintana pienyrityksissä. Heikkisen raamisaha rouskuttaa paksuimmillaan 63 sentin läpimittaista tukkia. Raamisahan kidasta tulee ensin pelkkahirsi, josta on otettu sivut pois. Pelkka sahataan uudelleen parruksi. Pintalauta käytetään muuhun rakentamiseen ja kuoripinta haketetaan.
Luksushuviloita käsityönä
Heikkinen tekee päätöinään hirsihuviloita. Hallissa on työn alla esimerkiksi järeästä pelkkahirrestä käsin veistettävä hirsirakennus Leville. Hintaa kertyy selvästi enemmän kuin höylähirrestä tehdylle kesämökille.
Hirren veisto alkaa olla katoava taito. "Eivät kaikki osaa sitä tehdä, vaikkei se ei ole kuin kirveellä jyystämistä", Kauko Heikkinen sanoi kainuulaisen vaatimattomasti.
Porvoon parru-urakka alkoi maaliskuulla ja ensimmäinen pieni erä on jo viety ja pantu paikalleen kattorakenteisiin. Kiire tuntuu työmaalla olevan. Kaikkiaan Hyrynsalmelta ajetaan Porvooseen puutavaraa 300 kiintokuutiota. Pelkästään pitkiä parruja tarvitaan 200 kiintoa.
Kauko Heikkinen aikoo pistäytyä Porvoossa katsomassa tuomiokirkkoa. Seutu on tuttua, sillä hän asui kaksi vuotta Porvoon maalaiskunnassa. Heikkisen sahaama parru ei tosin näy tukirakenteista, kun korjaus on valmis.