Parikymppiset Hapa, Bodi ja Lötkö nukkuvat puolillepäivin ja pörräävät illat läpeensä autonrämillä ympäri autioituvaa Ämmänsaarta ja sen yhtä vähäväkisiä lähikuntia.
Talvella palellaan pilkillä, kesällä juodaan kaljaa nuotiolla ja puhutaan autoista, akoista ja vähän työnhaustakin.
Ei ihme, että poikain ensimmäinen kommentti työnhakureissulla Helsinkiin kuuluu, ”Vittu täällä on paljon porukkaa”. Avarista vaaramaisemista, ystävien, perheen ja oman reviirin hellästä huomasta ei hevin huvita muuttaa ruuhka-Suomen betonierämaihin.
Mutta työttömillä kainuulaisnuorilla on vaihtoehdot vähissä, yhä useampaa raksahommat vetävät etelään.
Susanna Helken ja Virpi Suutarin hulppea dokumentti Joutilaat tekee mielistelemättä tutuksi medioiden ulkopuolelle jäävän suomalaisnuorison elämää. Maaseudun työttömiä ei nousukauden imu hetkauta suuntaan ei toiseen.
Elokuva palkittiin Pohjoismaiden parhaana dokumenttina Tanskan Århusissa ja se on ehdolla Euroopan parhaaksi dokumenttielokuvaksi. Joutilaat on myös valittu arvostetun Amsterdamin dokumenttifestivaalin tärkeimpään kilpailusarjaan Joris Ivens Competitioniin.
Elokuvan kuvaukset kestivät alkukesästä 1999 joulukuuhun 2000. Kameran edessä ällistyttävän suvereenit päähenkilöt valikoituivat poikajoukosta, johon kolmikymppiset ohjaajat sinnikkäästi kylän raitilla päivystäessään viimein saivat kontaktin. Pojat olivat kuvausten alkaessa 18–19-vuotiaita.
”Hapa” Harri Moilanen on vielä tiukasti perheessään kiinni. Äiti käy pojan rivitaloasunnossa pesemässä ikkunat ja tiskit, laittamassa verhot ja istuttamassa pihakukat. Hapa on kuvausten päätyttyä muuttanut Kajaaniin ja aloittanut ammattikoulun rakennuslinjan.
”Bodi” Tero Kinnunen ja hänen tyttöystävänsä Hanne saavat vauvan kesällä 1999. Bodi on hämillään, eikä osaa jättää poikaporukassa ajelehtimista. Hanne on valmiimpi ja kyllästyy.
Nuoripari eroaa pian ja vasta sen jälkeen Bodi kasvaa vastuuseen vanhempana. Bodi on tällä hetkellä työssä rakennuksilla pääkaupunkiseudulla, mutta viettää viikonloput ”Ämmässä”.
”Lötkö” Jaakko Lähdesmäki oli luokkansa parhaita, kunnes päätti ryhtyä laiskaksi. Kuvausten alkaessa hän ei halua mennä töihin, vaan aikoo vain maata ja pyöriä kylillä ja kalastella.
Hän elelee kerrostalokaksiossa tyttöystävänsä kanssa. Lötkö vie edelleen likapyykit äitinsä pestäväksi. Äiti ja isä ovat selvästi hämmentyneitä poikansa lokoisasta elämäntavasta. Nyt Lötkö hakee taas työtä pääkaupunkiseudulla.
"Pyrkimyksenämme on tuottaa elokuvataiteellisin keinoin runoutta ihmisen sisimmästä siinä paikassa, johon se on selviytymään heitetty. Jos elokuvamme kykenee välittämään näiden karismaattisten ja elämässään rimpuilevien joutilaiden kautta jotakin yleispätevämpää ihmisestä ja omasta ajastamme, olemme siitä onnellisia", ohjaajat ovat todenneet.
Joutilaiden ensi-ilta on perjantaina Helsingissä, Turussa ja Kajaanissa. Sen jälkeen se kiertää kautta maan.
