Kajaani Valtakunnan metsien inventoinnin tulos Kainuussa kertoo, että puusto on kasvanut enemmän ja puuvaranto noussut korkeammaksi kuin osattiin odottaa. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 36 prosenttia vuoden 1992 inventoinnista.
"Laskelmat tarkistettiin moneen kertaan", professori Erkki Tomppo Metsäntutkimuslaitoksesta vakuutti selostaessaan inventoinnin tuloksia Kainuun metsäväelle perjantaina.
Edellisessä inventoinnissa vuonna 1992 puusto kasvoi 4,4 miljoonaa kuutiota vuodessa, nyt 6 miljoonaa kuutiota. Kainuun metsiä uudistettiin voimakkaasti 1950-luvulta 1980-luvun alkuun, ja nuoret metsät ovat nyt nopean kasvun vaiheessa.
Kasvu ylittää
hakkuut
Kainuun metsissä on puuta 142 miljoonaa kuutiota. Puuta on inventointia edeltävinä viitenä vuotena hakattu keskimäärin 2,6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuista 60 prosenttia oli mäntyä ja 30 prosenttia kuusta.
Metsäntutkimuslaitoksen professori Tuula Nuutisen laskentamallin mukaan Kainuun metsiä voisi hakata 3,2 miljoonaa kuutiota vuodessa, niin että hakkuut pysyvät kestävällä tasolla. Kolmenkymmenen vuoden aikavälillä hakkuumäärää voi kestävällä pohjalla nostaa 4,7 miljoonaan vuosikuutioon.
Kainuun hakkuumahto eli hakkuukypsän puun määrä on 4,4 miljoonaa kuutiota. Maksimihakkuilla ilman puuntuotannon kestävyyden huomioimista voisi hakata sen verran vuodessa. Silloin hakkuumäärä putoaisi kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä 3,1 miljoonaan vuosikuutioon.
Suojelu on vähentänyt Kainuun puuntuotantoa 0,6 miljoonaa kuutiota vuositasolla. Suojelun vaikutus puumääriin on selvästi suurempi kuin suojelupinta-alan perusteella olettaisi, sillä suojelu on kohdistunut runsaspuustoisiin metsiin, Nuutinen totesi.
Inventoinnin tulosten perusteella ensiharvennuksia pitäisi lisätä. Niitä on Kainuun metsissä tehty vain viidesosa siitä, mitä on suositeltu. Yhtiöiden metsissä on jäänyt ensiharvennuksia tekemättä huomattavan paljon.
Toinen kiirehdittävä asia on soiden kunnostusojitukset. Kainuun runsaasta 900 000 suohehtaarista kaksi kolmasosaa on ojitettu metsän kasvatusta varten. Osa ojitetusta suosta ei sovi puun tuotantoon.
Kunnostusojitusta vaatii nyt 217 000 suohehtaaria. Uusia soita ei juuri enää ojiteta.
Sertifiointiehdot täyttyvät
Kainuun metsät täyttävät metsäsertifioinnin ehdon, että metsän kasvu on suurempi kuin hakkuut. Kainuussa ei ole huolta, koska metsä on jo uudistettu, mutta Keski-Euroopassa ja monissa tulevissa EU-maissa se on tekemättä.
"Uudet unionimaat eivät pysty kilpailemaan Suomen metsäteollisuuden kanssa, jos ne ottavat metsäsertifikaatit tosissaan", osastopäällikkö Aarne Reunala maa- ja metsätalousministeriöstä huomautti.
Kainuulaisten pitäisi osata markkinoida kestävä ja luonnonsuojelun huomioon ottava metsätaloutensa Saksan Greenpeacelle, joka vaatii lisää suojelua Pohjois-Suomen metsiin. Ehkä saksalaisia pitäisi kutsua kylään, Reunala sanoi.
Taimikonhoidossa sertifiointiehdot voivat tulla katkolle, hän arvioi.
Pöyry-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Rainer Häggblom toi kainuulaisille maailman näkökulmaa metsiin. Hänen mukaansa ainainen puhe muun maailman uhasta Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvylle on liioitelua.
Tropiikin puut kasvavat nopeasti, mutta metsäteollisuuden perusedellytykset siellä ovat paljon heikommat kuin Suomessa. Meillä metsä kasvaa hitaammin, mutta on kilpailuvaltteja. Järjestelmät toimivat, on osaavia ihmisiä ja teollisuuslaitos toimii yhteishengessä ympäristön kanssa, eli paperitehdas voi sijaita kaupungissa kuten Kajaanissakin. Tropiikissa ja Kanadassakin teollisuuslaitoksia vastustetaan eikä niihin tahdo riittää ihmisiä.
"Olemassa olevat elinvoimaiset tehdaspaikkakunnat täytyy pitää pyörimässä. Niiden kilpailukyvyn säilyminen ylläpitää suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyä."