Sotkamolainen matkailuyrittäjä Markku Laanti patistaa maakunnan päättäjiä keskittämään voimat Oulujärven ylitystien sijasta kanavan rakentamiseen Kainuun meren ja Nuasjärven väliin.
"Kyse ei ole kuin muutaman kilometrin maakannaksesta. Kanavan kautta saataisiin laivayhteys Vuokatista Oulujärvelle, mikä hyödyntäisi monipuolisesti matkailua", Laanti perustelee.
Kanavan paikka on katsottu valmiiksi eli se tulisi Jormuan ja Kuluntalahden välille, hieman Kajaanista pohjoiseen.
"Ei pantaisi vastaan, jos hanke etenisi. Vesielementti on meillä matkailussa vielä hyödyntämättä", Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen huomauttaa.
Saaresta tulee Vuokatin lippulaiva
Laanti rakentaa Vuokatin matkailukeskuksen kupeessa sijaitsevaan saareen lomaparatiisia. Vuokatin Aatelin toimitusjohtaja laskee, että sijoitus maksaa seitsennumeroisen summan euroja.
Saaren käyttöoikeus irtoaa noin kymppitonnilla viikko. Tarjolla on siis luksusta heille, joille on siihen varaa.
"Kesäaika on Vuokatissa ja muissa lomakeskuksissa haastavaa aikaa yrittäjälle. Tarjontaa on moneen lähtöön ja hintakilpailuakin käydään. Mutta omaa saarta ei ole kellään tarjottavana, eikä tämän tason paikkaa koko Suomessa", Laanti vakuuttaa.
Omaa rauhaa arvostaville lomailijoille saari tarjoaa jo luonnostaan naapureista vapaan ympäristön.
Matkailuyritykset ovat huomanneet markkinaraon ja esimerkiksi Tyynenmeren sylistä voi vuokrata oman paratiisisaaren vuorokaudeksi, jos ylimääräistä rahaa löytyy tavan suomalaisen vuotuisen keskiansion verran.
Laattakäytävällä
eivät kengät kastu
Pelkästään raha-tuotos -periaatteella toimiva yrittäjä olisi jättänyt huvilan ja lomasaaren rakentamatta. Toisin kuin Tyynellämerellä, sotkamolaisen kesälomasaaren sesonki on talvesta elävän laskettelukeskuksen kupeessa lyhyt.
"Kolme yötä piti valvoa, että lähdenkö tähän hankkeeseen", Markku Laanti muistelee.
Mittavat maatyöt saareen on urakoitu kevättalvella jäiden aikana. Kainuulaissaari on sivilisoitu korkokengän käveltäväksi sadoilla kuorma-autokuormilla soraa, kivituhkaa, hiekkaa, betonia ja laattoja.
Jäkälien peittämät kalliorannat on jätetty luonnontilaan. Metsämarjat voi poimia laattakäytävän vierestä.
Kesäkuukausina saaren työmaahuolto on hoidettu veneellä. Suurimmat lastit ja työkoneet on kuljetettu vanhalla uittopaatilla. Uteliaita urakan seuraajia on riittänyt.
Saaren perisuomalainen nimi sai lähteä
Töiden edetessä lampaiden kesälaidun on vaihtanut nimeä Aateli Islandiksi. Lamposaarta on vaikea myydä venäläisille, vaikka lähisaarten historia onkin mielenkiintoinen.
"Tässäkin saaressa on asunut lampaiden lisäksi jatkosodan aikana käpykaartilainen. Ja tuossa saaressa jäi kiinni joukko lentokoneesta laskettuja desantteja. Vihattu verovouti Simo Hurttakin on soudattanut näillä vesillä itseään", Markku Laanti viittilöi.
Oma erikoisuutensa on saarelle rakennettava laivahenkinen huvila.
"Laivasta kertovat tilallisesti perustellut epätavalliset ratkaisut. Muodon tiiveys ja tulkinta on enemmän laivamaista kuin ulkomuoto", arkkitehti Jukka Haataja kuvaa.
Kajaanilaisen arkkitehdin piirtämät talot ovat tuttuja lukuisilta asuntomessuilta. Oulussa opintonsa saaneen Haatajan piirustusohjelmassa on pyörinyt huvilan lisäksi koko 1,5 hehtaarin kokoinen saari.
"Tämä on varmasti suurin suunnittelemani kohde pinta-alan perusteella. Ympäristössä on erilaisia paikkoja, joissa eletään suunnitellusti ulkona. Koko saaresta on tehty olohuone."
Saarelle rakennettavan huvilan suunnittelu on arkkitehdille herkullinen tilaisuus ottaa tila haltuun. Ympäristössä ei ole valmista eikä tulevaa rakennuskantaa, johon uuden rakennuksen täytyy sopeutua.
