Pienten maaseutumatkailuyritysten ääni ei kuulu Kainuun matkailun kehittämisessä, sillä pienyrittäjät jäävät usein matkailuyhdistysten ja kehittämistyön ulkopuolelle. Kainuun pienten maaseutumatkailuyritysten näkymiä selvittänyt tutkimus toteaa, että yhteistyövalmiutta tarvitaan lisää, jotta matkailijoita voidaan palvella paremmin.
Kajaanin Teknologiakeskuksen ja ammattikorkean tekemä tutkimus jakaa pienet maaseutumatkailuyrittäjät kahtia: osa luopuu hiljalleen eikä kehitä toimintaansa, toiset taas panostavat matkailuun, hakevat yhteistyötä ja haluavat kehittää yritystään.
Kainuussa on viitisenkymmentä pientä maaseudun matkailuyritystä, joista monia hoidetaan maatilan sivuelinkeinona oman perheen voimin. Jos omat lapset eivät jatka, ikääntyvä yrittäjäpariskunta lopettaa eikä halua myydä kotipaikkaansa vieraalle.
Matkailualan opetusta on saatavana myös aikuiskoulutuksena, mutta usein pienet matkailuyrittäjät sanovat, että koulutusta ei tarvita eikä siihen ehditä. Opetus tietoverkossa ei käy useimmille ikääntyville yrittäjille.
Pienten passiivisuuden takia Kainuun matkailua kehitetään suurten ja aktiivisten yritysten lähtökohdista. Luonnonrauha ja hiljaisuus on merkitty maakuntakaavaan vahvuuksina, mutta maaseudun matkailuyrittämistä ei mainita kehittämissuunnitelmissa.
Ohjelmatarjonnan ja muiden oheispalveluiden takia pienten maaseutumatkailuyritysten tulee lisätä yhteistyötä. Parhaiten pienyrityksistä menestyvät suurten matkailukeskusten lähellä sijaitsevat. Matkailijat haluavat korkeatasoisia mökkejä ja ohjelmapalveluja, joita on parhaiten tarjolla matkailukeskuksissa.
Vaikka luopujia on paljon, Kainuussa on kymmenen vuoden kuluttua vielä pieniä maaseutumatkailuyrityksiä, yksi tutkimuksen tekijöistä, Virpi Kaikkonen uskoo. "Maaseutuyrittäjät ovat sitkeätä porukkaa, ja joukossa on nuoriakin yrittäjiä."