Hirvet ovat syöneet jälleen ennätykselliset määrät mäntytaimikoita Kainuussa. Kainuun metsäkeskuksen metsäneuvoja Seppo Härkönen kertoo, että metsänomistajat ovat arvioineet mäntytaimikkoja tuhoutuneen yhteensä reilun 1 000 hehtaarin alueella.
Viime vuonna vastaava luku oli reilut 800 hehtaaria, mikä oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan suurin tuhoalue Suomessa kymmeneen vuoteen. Kainuun metsäkeskus arvioi metsänomistajien ilmoittamat vahingot. Valtio maksaa tuhoista korvauksia käytettävissä olevien varojen mukaan. Korvausrahat kertyvät metsästäjiltä kerättävistä kaatolupamaksuista.
Seppo Härkösen mukaan valtio korvasi viime vuonna kainuulaisille metsänomistajille reilut 450 000 euroa.
- Korvausalaan on tulossa nyt runsaan 20 prosentin lisäys. Siten korvaussumma varmaankin nousee vähintään samassa suhteessa, mieluummin enempikin, hän kommentoi.
Hirvet aiheuttavat mäntytaimikolle monenlaista tuhoa. Ne syövät niistä oksat ja latvat, minkä vuoksi puihin kasvaa mutkia ja niihin tulee kuorivaurioita. Tällaisista puista ei saa enää laadukasta sahatavaraa.
Täystuho syntyy, kun hirvet syövät mäntytaimikot täysin paljaiksi ja katkovat puun rungot.
- Nämä alueet joudutaan metsittämään uudelleen. Kaikki maan muokkaukset, istutukset ja kylvöt täytyy tehdä uudelleen, Härkönen kuvailee.
Männyn sijasta istutetaan kuusta
Vastaiskuksi hirvien aiheuttamiin mäntytaimikkotuhoihin metsänomistajat ovat ryhtyneet istuttamaan tuhoalueille mänty- ja koivutaimikoiden sijasta kuusta.
- Kuusi ei ole niin haluttua hirven ruokalistalla kuin mänty, Härkönen selittää.
Tähän konstiin on turvautunut esimerkiksi Kainuun metsänomistajien puheenjohtaja Timo Virkkunen. Hirvet söivät pari vuotta sitten Vaalassa Virkkusen mänty- ja koivutaimikoita noin 10 hehtaarin alueelta. Tuho oli täydellinen, esimerkiksi 6 000 istutetusta rauduskoivun taimesta jäi hirvien vierailun jäljiltä jäljelle vain kolme.
Tuhottujen taimien tilalle Virkkunen istutti kuusentaimia. Tuho-operaatio ja sen korvaukset tulivat maksamaan hänelle runsaat 15 000 euroa.
Metsänomistajalla on selvä lääke hirvituhoihin.
- Hirvikanta on lisääntynyt koko ajan. Sitä on pakko saada vähennettyä selvästi, hän kommentoi.
Seppo Härkönen kertoo, että hirvikannan vähentäminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Hirvet aiheuttavat pahimmat mäntytaimikkotuhot yleensä talvehtiessaan tietyillä alueilla. Kesäisin ja syksyisin metsästyskauden aikaan hirvet vaeltavat kuitenkin eri paikoille. Siten esimerkiksi vaalalainen mäntytaimikko saattaa joutua tuhon kohteeksi, vaikka kunnan kaikki hirvet ammuttaisiin metsästysaikaan.
Sarvipäitä voi talvella saapua ruokailemaan myös naapurikuntien puolelta.
- Esimerkiksi Paltamossa on tehty tuhoja jo perinteisten talvehtimisalueiden ulkopuolella. Nähtävästi on käynyt niin, että talvehtimisalueelta kaikki on jo syöty ja siellä on ravinnosta pulaa, jolloin kanta on levittäytynyt laajemmalle, Härkönen selittää.
Kainuulaisista hirvituhoista keskusteltiin maanantaina ja tiistaina Vaalassa Kainuun pahimmalla hirvituhoalueella Jaalangassa. Keskustelutilaisuuksiin osallistui muun muassa metsätoimihenkilöitä, metsänhoitoyhdistysten edustajia sekä metsänomistajia.