Edellinen eduskunta hyväksyi lähes viimetöinään lain Kainuun hallintokokeilusta. Vaikka Kainuussa asiaa yhä vastustetaan, uusi alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen ei onneksi taivu lipeämään kokeilusta (Kaleva 24.4.) Hallintokokeilua ei muuteta, mutta ei sinisten ajatusten mallia aiota laajentaakaan muihin maakuntiin tällä vaalikaudella. Tämä lupaus oli helppo antaa. Kokeilu alkaa 2005 ja kokemuksia mallista saadaan vasta muutaman vuoden kuluttua.
Kainuussa ilmeisesti kuvitellaan, että mallista voisi luistella irti tai sitä voisi rukata edullisemmaksi nyt kun hallitus on vaihtunut. Tässä ei olisi mitään järkeä. Vaikka Kainuun mallia ei voi pitää aitona maakuntaitsehallintona, se on parempi kuin ei mitään. Kuntakenttä on niin repaleinen, ettei köyhä maaseutukunta selviä peruspalvelutehtävästään ilman valtiota. Parempi tehdä maakunnallista yhteistyötä kuin ajautua valtion holhoukseen.
Yhteistyö näyttää kuitenkin ottavan lujille. On totta, että omaishoito ja sydämensiirrot tulevat saman organisaation piiriin. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon järjettömyyksiä ei Kainuun malli tietenkään ratkaise. Niihin tarvitaan koko valtakuntaa koskevia päätöksiä.
Kainuulaisten vastahankaa kokeilua kohtaan on vaikea ymmärtää. Kunnallista itsehallintoa puolustetaan, vaikka koko mallin idea on maakunnallisuus ja yhteistyö. Kokeilu kokoaa eri toimijat yhteisen sateenvarjon alle. Seutukunta- ja maakuntatasolla hoidetaan elinkeinopolitiikka, toisen asteen koulutus ja terveydenhoito. Merkittävä rahoitus kootaan kokonaisuudeksi, jonka käytöstä päättää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto.
Kainuun malli on kunnille vaikea pala, mutta niin se on myös valtion sektorihallinnollekin. Kukaan ei oikein tiedä, millaisen tulevaisuuden uusi hallinto kainuulaisille luo. Pakkokuntayhtymien sijasta olisi haluttu monipuolisempaa harkintaa palvelujen järjestämisessä. Kunnissa pelätään niin palveluiden ja kehittämisrahojenkin puolesta.
Kainuulaisten pitäisi nyt keskittyä rakentamaan yhteistyötä. Hallintokokeilu avaa uusia mahdollisuuksia, jos niin halutaan. Palveluiden siirtyminen maakuntatasolle voi tuoda tehokkuutta, mutta samalla on pidettävä kiinni lähipalveluista. Muuten kainuulaisten tasavertaisuus vaarantuu. Pienten lukioiden ja henkilöstön asema kiistatta mietityttää, onhan yhdeksän lukion siirtyminen pois peruskunnista maakunnalliselle kuntayhtymälle suuri mullistus. Tosiasia kuitenkin on, ettei pääpulma ole hallinto vaan oppilaiden vähyys.
Kokeilu ei tuo varsinaista uutta Kainuun työttömyyteen ja aluekehitysvaroihin. Tässä asiassa uusi hallitus voi palata edellisen hallituksen tiukkoihin linjauksiin.
paakirjoitus@kaleva.fi