Vuoden 2005 alusta alkava Kainuun hallintokokeilu on työllistänyt maakunnan eri tahojen päättäjiä ja virkamiehiä viime vuoden aikana. Kainuun mallin valmistelua tekevissä eri työryhmissä ja muissa valmisteluelimissä on ollut mukana yli 600 kainuulaista.
Tarkan syynin alla ovat maakunnalliseen kuntayhtymään tulevat sosiaali- ja terveyshuollon palvelut, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnan järjestäminen sekä maakunnan elinkeinoelämän kehittäminen.
Samaan aikaan myös peruskunnissa on alkanut niihin jäävien toimintojen uudelleen järjestäminen. Uuteen maakuntayhtymään siirtyy yli 3 000 kuntasektorin työntekijää.
- Valmistelu on edennyt aikataulun mukaisesti ja työryhmät ovat työskennelleet ansiokkaasti. Esityksiä palvelujen uudelleen järjestämisestä tulee koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Työryhmien työ on ollut haasteellista, sillä palvelut on pystyttävä järjestämään entistä kustannustehokkaammin ilman, että palvelujen taso laskee, maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Korhonen toteaa.
Perussopimus vappuaattona
Kainuun maakunnan kuntayhtymän perussopimus hyväksytään vapunaattona kuntien edustajainkokouksessa. Kuntien neuvotteleman perussopimuksen kuumin peruna oli maakuntayhtymän rahoitusosuuksien järjestäminen. Sopimus tietää alkuvaiheessa maakunnan suurimmille kunnille maksajan roolia, mutta toimintojen järkeistämisen kautta toivotaan suurempien kuntien maksuosuuksien jatkossa laskevan.
Ylintä päätäntävaltaa käyttää lokakuussa suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Mistään pikkurahoista ei ole kyse, sillä maakuntayhtymän vuosibudjetiksi ilman Kainuun kehittämisrahaa on arvioitu 250 miljoonaa euroa.
Valtion selvää rahallista panostusta odotetaan myös hankkeeseen entistä selvemmin. Maakuntayhtymän yhteisen tietojärjestelmän hankkiminen maksaa yli 5 miljoonaa euroa. Myös Kainuun kehittämisrahan kohtalo on summan osalta avoinna. Kainuulaiset esittävät kehittämisrahan suuruudeksi 55 miljoonaa euroa, mutta asiaa valmistelevat sisäministeriön virkamiehet ovat puhuneet 10 miljoonaa pienemmästä summasta.
Peruspalveluja vahvistetaan
Valmisteluun osallistuneet työryhmät ovat käyneet läpi tarkkaan läpi oman sektorinsa toiminnat. Yksistään sosiaali- ja terveyshuollon toimintoja on pohtinut 12 työryhmää ja yhdeksän selvitysmiestä. Viimeiset raportit valmistuvat huhtikuun loppuun mennessä ja niiden pohjalta uuden maakuntayhtymän peruslinjaukset esitellään juhannuksen alla valmistelun ohjausryhmälle. Lopulliset päätökset palvelujen järjestämisestä tekee uusi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, joka lainmuutoksen jälkeen pääsee aloittamaan työnsä jo tämän vuoden puolella.
- Asiakasta lähellä olevien peruspalvelujen vahvistaminen on sosiaali- ja terveydenhuolto puolen tärkeä seikka. Tulemme toimimaan myös jatkossa hajautetusti. Toimintoja voidaan tosin uudelleen järjestää muuttamalla jossakin esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastoja hoivaosastoiksi. Siinä kyse on lähinnä työnjaosta, sote-puolen valmistelua vetävä projektipäällikkö Maritta Pikkarainen toteaa.
Yhdeksän kunnan alueella alkava hallintokokeilu häivyttää myös perinteisen kuntaraja-ajattelun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja haettaessa. Jatkossa ristijärveläinen voi hakeutua lääkärille vaikkapa Sotkamossa, mikäli kokee sen itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi.
Lukioverkko keskustelussa
Jo hallintokokeilulakia hyväksyttäessä keskustelua herätti runsaasti lukioiden mukaan ottaminen kokeiluun. Ristijärveä lukuun ottamatta jokaisessa kokeilussa mukana olevassa kunnassa on oma lukio. Yhtään lukiota ei kokeilun alkaessa lakkauteta, vaan lukioiden jatkaminen ja opetuksen tason säilyminen turvataan ainakin toistaiseksi filiaalimallin mukaan.
Uudessa mallissa lukiot muodostavat toimintapareja - tai ryppäitä, joissa yksi lukio toimii päälukiona ja muut jatkavat toimintaansa omilla paikkakunnillaan. Lukioparit nimetään myöhemmin ja uudessa muodossaan opetus alkaa viimeistään syksyllä 2008. Asiaa valmistelleen työryhmän tavoitteena on aloittaa filiaalitoiminta jo 2006.
Väen vähentyessä toisen asteen oppilaitoksiin hakeutuvien kainuulaisten nuorten määrä laskee rajusti. Kun viime vuonna 16-vuotiaita oli vielä 4 160, niin tilastojen mukaan vuonna 2015 lukioon tai ammattiopintoihin on lähtemässä enää 2 777 nuorta.