Kainuun yhdeksän kuntaa sopivat perjantaina maakunnan hallintokokeilun rahoituspohjasta. Hallintokokeilun ohjausryhmä päätyi kompromissiratkaisuun, joka tyydyttää sekä nettomaksajia että niitä kuntia, joiden sosiaali- ja terveysmenot pienenevät.
Vuoden kuluttua alkavan kokeilun rahoituspohjaan lasketaan kunnan verotulot, verotulojen tasaukset, yleiset valtionavut sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionavut.
Pois jätetään opetustoimen valtionosuus keskiasteen osalta, koska se menee suoraan maakunnalle kokeilussa sekä kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus. Kunnat maksavat maakunnan kassaan prosenttiosuuden tuloistaan.
Nettomaksajaksi joutuva Sotkamon kunta sai siirtymäajan ja perälautapykälän, jonka mukaan kunnan maksuosuus on neljän vuoden siirtymäaikana enintään 50 euroa asukasta kohti vuodessa. Ilman niitä kunta olisi joutunut maksamaan kerralla 1,4 miljoonaa euroa lisää, mitä muutkaan kunnat eivät pidä kohtuullisena.
Kajaani, Suomussalmi ja Kuhmo ovat nettomaksajia, kun rahoitusosuus lasketaan vuoden 2002 verotuksesta. Vähemmän kuin nyt palveluistaan maksavat kokeilussa Ristijärvi, Puolanka, Vuolijoki, Paltamo ja Hyrynsalmi.
Sotkamo on tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelunsa 7-10 prosenttia maan keskitasoa edullisemmin, samoin Suomussalmi. Kainuun hallintokokeilussa, jota päätettiin jatkossa kutsua maakuntakokeiluksi, tavoitellaan näiden kuntien edullisen palvelutuotannon mallia koko Kainuuseen.
Maakunnalliset perusturvapalvelut voitaisiin arvion mukaan tuottaa noin 5 prosenttia maan keskitasoa halvemmalla.
Pienimmät kunnat Ristijärvi ja Vuolijoki eivät kannattaneet pitkää siirtymäaikaa, sillä niiden maksuosuus kasvaa vastaavasti kun Sotkamon osuus leikkautuu.
Pienten kuntien toive harkinnanvaraisen valtionavun jättämisestä rahoituspohjan ulkopuolelle toteutui.
Ristijärvi epäili, että perusteet harkinnanvaraisen saamiseen menevät kokeilussa, koska kunnan taloutta eniten kuormittavat palvelut tuottaakin maakunta. Kunta on saanut harkinnanvaraista valtionapua peittämään noin kolmen tuloveroprosenttiyksikön vajausta.
Kansa kysellyt palvelujen perään
Ohjausryhmä kuuli kokeilun valmistelun työryhmien raportteja. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valmistelusta ohjausryhmät jäsenet kaipasivat yksityiskohtaisempaa tietoa, sillä kunnissa ihmiset kyselevät palvelujensa kohtaloa kokeilussa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut herättävät eniten tunteita ja keskustelua kunnissa. Maakunnan tuottamia palveluja jaetaan työryhmissä parhaillaan lähi-, seutu- ja maakunnallisiin palveluihin.
Lähipalvelua ovat usein tarvittavat palvelut, esimerkiksi vanhusten kotihoito. Seudullisina eli ei välttämättä joka kunnassa hoidetaan esimerkiksi dementiapotilaat ja maakunnallisena ehkä geriatria.
Koulutuskuntayhtymän valmistelun on edettävä nopeammin, sillä käytännössä kokeilumallisen koulutuksen pitää päästä alkamaan jo ensi elokuussa lukuvuoden alussa. Kainuussa toimii jatkossa yksi ammatillinen oppilaitos, jolla on sivupisteitä eri kunnissa. Lukiot jatkavat toistaiseksi nykyisellään.
Jotta Kainuun mallia saataisiin myydyksi kainuulaisille, perustetaan paikallislehtiin kyselypalstat. Asiantuntijat vastaavat lehdissä kainuulaisten kysymyksiin kokeilusta ja sen vaikutuksista palveluihin.