Kainuun malliin ra­hoi­tus­leik­ku­ri

Kuntien edustajainkokous sopi maanantaina yksimielisesti uudesta mallista Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelujen rahoittamiseksi. Alkuperäiseen, kuntien laskennalliseen verorahoitukseen perustuvaan malliin lisätään leikkuri.

Kuntien edustajainkokous sopi maanantaina yksimielisesti uudesta mallista Kainuun maakuntakokeilun sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelujen rahoittamiseksi. Alkuperäiseen, kuntien laskennalliseen verorahoitukseen perustuvaan malliin lisätään leikkuri, joka takaa sen, ettei mikään kunta joudu maksamaan palveluistaan kokeilussa enempää kuin 50 euroa lisää henkeä kohti vuodessa.

Kainuun kunnat Vaalaa lukuunottamatta tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelunsa sekä osan koulutuspalveluistaan maakunnallisesti ensi vuoden alusta, kun Kainuun hallintokokeilu alkaa. Kokeilun ulkopuolelle jäävät lasten päivähoito ja peruskoulut.

Rahoitusmalli lähtee lausunnoille kuntiin ja kuntien edustajainkokous päättää siitä lopullisesti mahdollisesti jo seuraavassa kokouksessaan 1. huhtikuuta.

Alkuperäinen rahoitusmalli, jonka mukaan kunnilta peritään tietty prosenttiosuus verorahoituksesta, olisi rokottanut ankarasti Sotkamoa ja Suomussalmea. Ne ovat tuottaneet peruspalvelujaan keskimääräistä edullisemmin. Erityisesti Sotkamo vaati rahoitusosuuksien tasaamista, mutta se ei esittänyt, miten vaje katettaisiin.

Rahoitusleikkuri toimii neljän vuoden siirtymäkaudella 2005-2008.Vasta vuonna 2009 palvelut rahoitetaan verorahoitusosuudella.

"Kun leikkuri toimii, syntyy vaje. Se täytetään perimällä lisää niiltä kunnilta, jotka ovat kokeilun rahoituksessa voittajia. Nykyistä vähemmällä rahalla peruspalveluistaan selviävät kokeilussa Ristijärvi, Vuolijoki, Paltamo ja Puolanka", edustajainkokouksen puheenjohtaja Veikko Hannus kertoi.

Kuntien edustajainkokous on hallintomallin valmisteluajan väliaikainen päättävä elin. Palvelurahoituksen lisäksi kokous päättää hallintokokeilun perussopimuksen tekstiosan hyväksymisestä. Siihen tulee kunnista muutospaineita, Hannus arvioi. Perussopimus päättää muun muassa maakunnalle siirtyvistä kuntien kiinteistöistä ja kalustoista.

Kokous keskusteli myös asioiden valmistelusta tulevaa maakuntavaltuustoa varten. Syksyllä kansanvaalilla valittava maakuntavaltuusto ei joudu aloittamaan tyhjästä, sillä kuntien edustajainkokous aikoo valmistella uuden palvelukuntayhtymän hallinto- ja johtosääntöä.

Ilmoita asiavirheestä