Vuonna 2005 alkanut Kainuun hallintokokeilu joutui veitsen terälle tiistaina, kun Puolangan kunnanvaltuusto päätti irtautua mallia noudattavien kuntien joukosta. Jos päätös pitää, malli voi olla jopa tiensä päässä. Tai sitten vuoden 2012 jälkeen kokeilua jatketaan uudella kokoonpanolla. Tilannetta monimutkaistaa se, että myös Ristijärvellä ja Hyrynsalmella tuo jatko aiheuttaa nyt nikottelua.
Kainuun mallista ei pidä tehdä pyhää lehmää, johon ei saa kajota, vaikka se seisoisi parempien ratkaisujen tiellä. Hätäisesti ei kokeilua pitäisi liioin hylätä. Tampereen yliopistossa viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan peruspalvelut on pystytty mallin avulla vaikeissa oloissa turvaamaan ilman merkittäviä heikennyksiä palveluverkossa tai -sisällöissä. Tutkimuksen mukaan kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään enemmän kuin muualla maassa.
Voi siis olettaa, että ilman hallintokokeilua palvelut olisivat maakunnassa nykyistä huonommassa jamassa.
Jos taloutensa kuntoon hoitanut Puolanka todella joutuu uudessa esitetyssä rahoitusmallissa maksamaan 750 000 euroa lisää, kunnan kantaa voi osin ymmärtää. Halpa ratkaisu ei kuitenkaan olisi yhteistyöstä irtautuminenkaan. Uudenlaisen yhteistyökuvion rakentaminen on jossain vaiheessa edessä joka tapauksessa. Kainuun mallin jatkoa tukevien kuntien neuvotteluinto asiassa on tuskin korkealla.
Epävarmuutta tilanteeseen luo vielä se, että maan uuden hallituksen linja Kainuun mallia kohtaan on hämärän peitossa. Se aiotaan ratkaista tulevan kuntauudistuksen edetessä. Hallitus tuskin katsoo nykyistä kuntamäärää hyvällä, jos ne eivät saa yhteistyötään vapaaehtoisesti toimimaan.