Keskustelu Kainuun hallintomallista nousi uusille kierroksille, kun Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen toi julki ehdotuksensa Sotkamon ja Kajaanin kuntajakoselvityksestä. Usein sellainen selvitys on myös johtanut kuntaliitokseen.
Kauppisen avauksen taustalla on ainakin harmistus siitä, että keskustelu Kainuun hallintokokeilun jatkosta on ajautunut jumitilanteeseen. Puolanka on sanoutunut irti mallin jatkosta nykyehdoilla, ja empiviä ovat myös Hyrynsalmi ja Ristijärvi.
Ongelmana Kainuussa on kuntien välinen kyräily. Vaikeuksia tuntuu valitettavasti olevan myös tulevaisuuden realistisessa arvioinnissa. Näköpiirissä on isoja ongelmia, jotka aiheutuvat muun muassa väen vanhenemisesta ja valtion linjauksesta lisätä kuntien tehtäviä ja leikata rahoitusta.
On mahdollista, että Sotkamon kunnanjohtajan aloite on tarkoitettu yhteistyötä vastaan pullikoivien kuntien herättelyksi. Jos Sotkamo ja Kajaani lyövät hynttyynsä yhteen, pienemmät kunnat voivat sen jälkeen jäädä soittelemaan lehdellä. Tämä uhkakuva saattaa synnyttää halun vielä jatkaa hallintokokeilua.
Kajaanin ja Sotkamon liittoa puoltaa se, että ihmiset liikkuvat jo kuntien välillä työn takia laajasti. Näin kaksikko olisi ehkä Paltamolla täydennettynä sellainen luonteva työssäkäyntialue, jollaisia uusi hallitus toivoo tulevan kuntajaon perustaksi. Iso kysymys on, löytyykö Sotkamosta henkistä valmiutta panna hynttyyt Kajaanin kanssa yhteen.
Osassa Kainuun kuntia toivotaan vielä Kainuun hallintokokeilun jatkoa. Jos sitä ei tule, kokeilu päättyy ensi vuoden lopussa. Epävarmuutta tilanteeseen luo sekin, että hallituksen linja Kainuun mallia kohtaan on hämärän peitossa.