Kajaani "Kainuun mallia voitaisiin soveltaa muuallakin kuin Kainuussa. Siinä olen päinvastaista mieltä kuin Paavo Lipponen", valtiosihteeri Antti Mykkänen sisäministeriöstä sanoi Kainuun hallintokokeilun seurantaseminaarissa Kajaanissa tiistaina.
Mykkäsen mielestä Kainuu johtaa nyt aluehallinnon kehittämistä ja on eurooppalaisella tasolla. Maakunta on sopiva yksikkö, seutu liian pieni. Kainuun malli sopii sellaisiin maakuntiin, joissa on yksi selvä keskuspaikka. Vain valtapolitiikka voi estää mallin soveltamisen, eivät asiaperusteet.
Ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäministeriöstä sanoo, että Kainuu on hallintokokeilun myötä noussut valtakunnalliseksi rakennemuutoksen edelläkävijäksi. Itse kokeilun todellisia vaikutuksia saadaan odottaa muutamia vuosia tai vuosikymmeniäkin.
"Kainuun hallintokokeilussa on paljon tekijöitä, joita kannattaa seurata ajatellen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulevia ratkaisuja, esimerkiksi tietojärjestelmien yhdistämisen kustannus-hyötysuhde ja uudistettu alueellinen rahoitusmalli."
Suurissa linjoissa ja hallinnolliselta kannalta Kainuun malli onnistuu, mutta paikallistasolla se myös tökkii. Henkilöstö kokee, että byrokratia on lisääntynyt ja esimies on entistä kauempana monen portaan päässä. Esimerkiksi työterveyshuoltoa ei ole saatu toimimaan kunnolla.
Elinkeinopolitiikka on mallissa sivuosassa. Päätoimittaja Matti Piirainen arvosteli sitä, ettei maakunta tee mitään paperitehtaan säilymisen puolesta. Raaka-aineen saanti pitäisi turvata ja metsien suojelulle olisi laitettava hintalappu.
TE-keskuksen johtaja Alpo Jokelainen totesi, ettei toivoisi Kainuun mallia yhtä monimutkaisena kenellekään. Jos mallia viedään muualle, pitäisi alue- ja maakuntahallinto yhdistää.