Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten puuhattiin ihan tosissaan Kainuun lääniä, kyseltiin alueradion keskusteluohjelmassa, eikö köyhä Kainuu kelpaakaan tervaporvareiden Oulun suuntaan haikailevalle Vaalalle. Nyt ei Ryysyrantaa ja surkeita soita enää nosteta Kainuun keulakuviksi, ja hyvä niin.
Vuoden verran uudenlaista hallintokokeiluaan pyörittänyt Kainuu on osoittanut, että ainakin lukujen valossa tulosta on syntynyt. Yhdeksän kunnan yhtymän menot nousivat vajaat kaksi prosenttia, kun ennen kokeilua yksittäisten kuntien menojen kasvu oli kuutisen prosenttia.
84 000 kainuulaista tempaistiin hallintokokeiluun niin ripein toimin, että mallin todelliset vaikutukset ovat yhä osittain arvailujen varassa. Vuodessa ei kaikkea ole saatu raiteilleen, mutta onpa Kainuun malli joidenkin mielestä sopivin viilauksin sovitettavissa vaikka koko maahan, kuntauudistuksen perustaksi.
Maakunnan hyppysiin siirrettyjen palveluiden toimivuutta arvostellaan julkisuudessa yllättävän vähän. Tai sitten poikkipuoliset puheet jäävät terveyskeskusten odotushuoneisiin ja baariparlamenttien pöytiin. Pahin pelko tavalliselle kuntalaiselle on tässäkin uudistuksessa, että apu karkaa kauas eikä byrokratia kevenekään.
Vuoden 2008 maakuntavaalit ovat Kainuun kokeilulle tärkeä näytön paikka. Ensimmäisissä vaaleissa uurnalle innostui juuri ja juuri joka toinen äänioikeutettu kainuulainen. Ensi kerralla vaali on suora, ilman kuntakiintiöitä. Se ei kuitenkaan riitä nostamaan äänestysintoa. Kainuun mallin pitää tuntua kainuulaisesta siltä, että hän voi ja hänen kannattaa vaikuttaa sen kehittämiseen.
Kainuun hallintokokeilu on myös suuri työnantaja. Maakunnan 30 000 työpaikasta useampi kuin joka kymmenes on kuntayhtymän 200 työyksikössä. Suuri joukko osaa myös valvoa etujaan. Viimeksi työnantajaa huomautettiin toimintojen kilpailuttamisen ja ulkoistamisen pelisäännöistä.
Itse asiassa kaiken kattavia pelisääntöjä ei ole, sillä kilpailuttamisen periaatteista ei ole muistettu maakunnassa neuvotella. Työntekijät ovat huolissaan siitä, että ainakin osaa laskutuksesta työntekijöineen ollaan jo ulkoistamassa.
Tehokkuuden tavoittelussakin on pidettävä pää kylmänä, vaikka kehuja hallintokokeilun erinomaisuudesta satelisi kuinka korkealta tahansa. Työntekijät ihmettelevät, miksi ulkoistamiseen ollaan menossa jo nyt, kun toiminnan kokonaiskustannuksiakaan ei vielä voida laskea. Hätäiset ratkaisut tuskin ovat rivikainuulaisenkaan etu.