Pian vuoden toiminut Kainuun hallintokokeilu näyttää vastaavan sille asetettuja odotuksia sosiaali- ja terveysmenojen kehityksessä. Maakunnan talousarviossa vuodelle 2006 kuntien maksuosuus laskee, tämänvuotisen 59,9 prosentin sijaan kunnat maksavat maakunnalle 58,8 prosenttia verotuloistaan.
Sosiaali- ja terveysmenot vievät maakunnan nettomenoista 90 prosenttia. Kun tämänvuotista menoa verrataan edellisvuosiin, jolloin yhdeksän kuntaa järjestivät palvelunsa itse, menojen kasvu on leikkaantunut.
Ennen sote-menot kasvoivat keskimäärin 7,1 prosenttia vuodessa, nyt Kainuun mallissa vuonna 2005 vain puoli prosenttia. Rahassa se merkitsee 10 miljoonaa euroa.
Keskiviikkona päättyneellä kuntakierroksella maakuntajohtaja Hannu Leskinen sai palautetta, että ilman Kainuun mallia joissakin kunnissa olisi jo pahoja vaikeuksia tuottaa peruspalveluja asukkaille.
Kainuun malli pyrkii tehostamaan palvelutuotantoa esimerkiksi siirtämällä vapautuvia työpaikkoja hiljaisista paikoista sinne, missä käyttöä on eniten. Esimerkiksi laboratoriotutkimuksia keskitetään yhteen paikkaan ja röntgen viiteen paikkaan, Kajaaniin, Sotkamoon, Paltamoon, Kuhmoon ja Suomussalmelle.
Lähipalvelut halutaan turvata joka kuntaan, mutta harvemmin tarvittavia voi joutua hakemaan kauempaa. Esimerkiksi lääkärien yöpäivystys keskittyy Kajaaniin. Puhelinneuvonta on toiminut hyvin ja puolet kysyjistä on saanut avun puhelimitse ja säästynyt päivystyskäynniltä.
Terveydenhuollon henkilöstömäärä ei ole vähentynyt, mutta tilapäistyövoimaa on käytetty vähemmän. Maakunta vakinaistaa ensi vuonna 26 henkilöä terveydenhuollon varahenkilöstöksi. He kiertävät osastoilla sijaistarpeen mukaan. Varahenkilöjärjestelmällä varaudutaan myös edessä olevaan terveysalan ammattilaisten pulaan Kainuussa.
Vanhustenhuollon tarve kasvaa kun Kainuu ikääntyy. Maakunta pyrkii avohuoltoa ja omaishoitoa kehittämällä vähentämään yli 75-vuotiaiden laitoshoitoa. Erikoissairaanhoidossa vähennetään laitospaikkoja ja lisätään avopalveluja.