Pääkirjoitus

Kainuun malli kypsä va­ki­nais­tet­ta­vak­si

Kainuussa odotetaan, että hallitus pääsee sopuun Kainuun hallintokokeilun vakinaistamisesta. Hallituspuolueiden poliittinen erimielisyys pitää Kainuun kuntapäättäjät ja asukkaat epätietoisuudessa.

Kainuussa odotetaan, että hallitus pääsee sopuun Kainuun hallintokokeilun vakinaistamisesta. Hallituspuolueiden poliittinen erimielisyys pitää Kainuun kuntapäättäjät ja asukkaat epätietoisuudessa. On kohtuullista odottaa, että asiaan saadaan ratkaisu, jotta kunnissa voidaan suunnitella tulevaisuutta varman päälle.

Vakinaistamista kannattava hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli haluaa asian päätökseen tämän syksyn aikana. Vakinaistaminen merkitsisi sitä, että myös muut maakunnat voisivat ottaa mallin käyttöön. Malli näyttäisi sopivan ikääntyvän ja vähenevän väestön maakuntiin.

Hallituspuolueiden kesken asia on auki, sillä toinen päähallituspuolue kokoomus suhtautuu vakinaistamiseen empien. Ongelmana pidetään muun muassa sitä, miten maakuntavaalit sopivat valtakunnalliseen kokonaisuuteen.

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan Kainuun malli on tehokas peruspalvelujen järjestämisessä. Palvelut on pystytty turvaamaan samaan aikaan kun kustannuksissa on säästetty. Kokeilu aloitettiin "sinisin ajatuksin" 2005 ja sitä on vielä kaksi vuotta jäljellä. Maakunta järjestää kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Lisäksi se vastaa alueen lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta.

Jos kokeilua ei vakinaisteta, kunnat joutuvat palaamaan lähtöruutuun ja yhteistyö on rakennettava jollekin toiselle pohjalle.

Kainuun mallia ei ole syytä jäädä jahkailemaan, kun asiaa on kokeiltu ja tulokset ovat tiedossa. Eri asia on, jos poliittisesti ei hyväksytä erilaisia ratkaisuja Paras-hankkeen rinnalle. Tärkeää kaikissa oloissa on taata kansalaisten yhdenvertaisuus, mallista riippumatta.