Kainuun hallintokokeilua kansalaisille esittelevä kuntakierros alkoi maanantaina Kuhmosta. Kainuun mallia on valmisteltu runsas vuosi kymmenissä työryhmissä, joihin kuuluu yhteensä 670 asiantuntijaa. Valmistelu on loppusuoralla ja malli on hahmottunut niin paljon, että yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin löytyy jo vastauksia.
Kuhmossa kysely- ja keskustelutilaisuus kiinnosti lähinnä kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Heistä monen työnantaja vaihtuu kaupungista maakunnaksi vuoden vaihteessa ja malli koskettaa henkilökohtaisesti.
Kysymyksiä kertyi runsaasti pääsihteeri Hannu Leskiselle, sosiaali- ja terveystoimen valmistelua vetävälle Marita Pikkaraiselle, koulutusalan valmistelun vetäjä Esa Toivoselle, henkilöstöhallinnon päällikkö Aaro Röngälle, viestintää johtavalle Pirjo Sirviölle ja luottamushenkilönä koulutuksen ohjausryhmää johtavalle Aki Räisäselle (vas.).
Kuhmolaisia kiinnosti muun muassa se, mitä tapahtuu kunnan palveluksessa oleville tukityöllistetyille. Kuhmossa esimerkiksi puolet kehitysvammahuollon työntekijöistä on tukityöllistettyjä. Kainuun mallin maakunnallinen sosiaali- ja terveystoimi tähtää siihen, että tehtäviä hoitavat vakinaiset työntekijät. Alussa kuitenkin tarvitaan työllisyystyövoimaakin.
Paljon puhutun työvoimapulan tuloa kuhmolaiset epäilivät. Peruskoulun päättävien nuorten syrjäytymisen ehkäisy kiinnosti. Kysyttiin myös, pitääkö kunnan hoidettavaksi jäävän peruskoulun ostaa perheneuvolapalvelu maakunnalta. Ei tarvitse, se sisältyy kuntien maksuosuuteen, Hannu Leskinen vastasi.
Pääsihteeri Leskinen kehotti kuhmolaisia ja muita kainuulaisia olemaan ylpeitä maakuntakokeilusta. Kainuussa tehdään nyt sellaista, mitä ei muualla Suomessa vielä ole tehty. Kehitys kulkee väistämättä Kainuun malliin tapaiseen palvelujen tuottamisyhteistyöhön muuallakin.
Kuhmolaisia on kokeilun valmistelutyöryhmissä noin 70. Heitä kaipasi kyselytilaisuudessa Anneli Huttunen. jonka mielestä paikallisten valmistelijoiden olisi ensin pitänyt kertoa kuhmolaisille kokeilusta omassa porukassa.
"Eihän täällä synny keskustelua, suuri tila ja sata ihmistä. Onko tällainen tila (Kuhmo-talon Lentua-sali) valittukin siksi, ettei keskustelua syntyisi. Tavallista kansaa ei ole saatu liikkeelle. Ja se on kuin märkä rätti silmille, kun sanotaan, että netistä löytyy", Huttunen arvosteli.
"Kuhmolaiset päättäjät kokeilun valmistelussa eivät ole herätelleet kansan syviä rivejä", moitti kaupunginvaltuutettu Seppo Kärnä (kesk.).
Eero Väisänen arvosteli kokeilun elinkeinopolitiikan valmistelua vanhan jauhamiseksi. "Luulisi että Kainuusta löytyy enemmän asiantuntemusta kuin mitä on niillä vanhoilla kunnallispoliitikoilla ja muutamilla yritysjohtajilla, jotka työryhmissä istuvat."
Tavallisten ihmisten osallistumishalukkuutta Kainuun mallin valmisteluun kuvasi Elvi Meriläinen sanomalla, että kainuulaiset odottavat, että tulee valmis malli ja joku sanoo, mitä tehdään.
"Ja sitten arvostellaan rumasti. Meillä on opittavaa omissa asenteissa", Meriläinen totesi.