Runsaan vuoden päästä kokeiluun pyrähtävä Kainuun hallintomalli herättää melkoista mielenkiintoa muissa maakunnissa. Kainuulaisten perään katsotaan sekä kademielin että päätäkin pudistellen. Kainuun mallin epäillään olevan valaistu latu yhteen kuntaan.
Maakuntahallinnollista pohdiskelua harrastattiin tiistaina Kemissä Pohjois-Suomi -päivässä. Keskustelun lietsoi käyntiin Kainuun maakuntajohtaja Hannes Kemppainen esitellessään vuoden 2005 alussa alkavaa kokeilua. Kokeiluun imaistaan kunnista isoja lohkoja, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, lukiot ja ammatillinen koulutus.
"Melkoisesta rytinästä on kysymys. Maakuntaliiton leipiin tulee 3 500 ihmistä", Kemppainen kertoi. Maakuntajohtajastakin tulee toimitusjohtajan tapainen vallankäyttäjä. Malli vie maakuntahallintoa askeleen demokraattisempaan suuntaan, sillä porukka valitaan suoralla kansanvaalilla ja poliitikoilla on enemmistö päätöksenteossa.
Lapin liiton valtuuston puheenjohtaja, kemiläinen rehtori Veikko Kumpumäki sanoo kadehtivansa kainuulaisia siinä, että tämä askel kansanvaltaisempaan suuntaan on uskallettu ottaa. Kumpumäki toivoo Lapissakin Kainuun mallin toteutuvan seutukunnissa.
Nykyinen maakuntahallinto ontuu poliittisesti, sanoo myös Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Timo E. Korva Kemijärveltä. "Poliittinen edustavuus on ilman muuta puolitiessä. Määrärahojen osalta kokonaisuus ei ole hallinnassa."
Kuntarakenteen
muuttamismalli
Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalaisen mukaan maakuntahallinnossa valta on pitkälle asiantuntijavaltaa. Kainuun mallia hän pitää periaatteessa hyvänä, mutta hirvittävän monimutkaisena, ja epäileekin, että Kainuussa on tavoitteena yksi kunta.
Kemppainen kiistää tämän arvion ja vakuuttaa, että kuntakysymys on aidosti kokeilusta irrallaan. "Laki mahdollistaa kuntien itsenäisen elämän. Aika näyttää miten käy."
Korvan mielestä Kainuussa on kyse enemmänkin kuntarakenteen muuttamismallista, sillä hänen näkemyksensä mukaan aluekehittämisessä ei puututa kuntien perustehtäviin. Korvakin arvelee, että kokeilu ilmeisesti vie kohti asutuksen tehokasta keskittymistä.
"Siinä käy kuten HUS:ssa (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri), jossa ihanteena oli lyödä kaikki yhteen. Se ei ole enää kenenkään hallinnassa. Sosiaali- ja terveystoimi kokee Kainuussa hirveitä ongelmia", Korva ennakoi.
Politiikan vahvistumista maakuntien kehittämisessä kaipaa myös julkishallinnon professori Jari Stenvall Lapin yliopistosta. Vahva politiikan mukanaolo kun on demokratiassa hyväksyttävyyden edellytys.
"Maakuntien liittojen omassa toiminnassa politiikan on vahvistuttava. Tämä tarkoittaa, että maakuntahallinnossa on päästävä pois politiikkapelosta", Stenvall huomautti.
Stenvallin mukaan maakuntien nykyinen välillinen edustuksellisuus on omiaan vähentämään alue- ja kuntatason jännitettä, mutta edustuksellisuuden asema ei ole selkeä. Veikko Kumpumäkikin sanoo, että välillä on vaikea hahmottaa, ketä hän liiton valtuustossa oikein edustaa. Niinpä kansalaisyhteiskunnan edistäminen pitäisikin viedä kohti suoria vaaleja.
Viime vuosikymmenen alussa tehtyä maakuntahallinnon uudistamista leimasi Stenvallin mukaan uskalluksen puute. Sisäasiainministeriön työryhmässä asia on taas tapetilla, sillä aluehallinnon uudistamisen tarve ole kadonnut mihinkään, hän sanoo.
Joidenkin mielestä askel uuteen on kiinni enemmän poliittisista valmiuksista kuin uskalluksesta.