Mitä Kainuun hallintokokeilu vaikuttaa tavalliseen ihmisen arkeen, kysyttiin kansalaiskeskustelussa Hyrynsalmen lukiossa keskiviikkona. Hallintomallin pääsihteeri Hannu Leskinen vastasi, ettei mitään mullistuksia tule.
Hyrynsalmelaisia huolestuttaa eniten oman lukion ja terveyskeskuksen säilyminen. Ne pysyvät, Leskinen lupasi.
Kainuun hallintokokeilussa keskiasteen koulutus ja lähes koko sosiaali- ja terveydenhoito siirtyvät maakunnan hoidettaviksi vuoden 2005 alussa. Lähtökohtana pidetään näkemystä, että pienet kunnat eivät selviä yksi palvelujen järjestämisestä. Koko maassa pyritään isompiin yksiköihin, kuten maakuntiin tai seutukuntiin.
Kainuun lukiot kootaan maakunnalliseksi yksiköksi, jossa opiskelee 2 200 lukiolaista. Kouluhallintoa keskitetään, mutta opetusta annetaan yhä kunnissa, eikä kokeilun takia ainakaan lakkauteta pieniä lukioita, kuten 70 oppilaan Hyrynsalmen lukiota.
"Tilastoennusteet Kainuun 16-vuotiaiden ikäluokista vuoteen 2020 mennessä eivät näytä hyvältä, mutta nyt eletään tätä päivää. Jos asiakkaat loppuvat, on liike lopetettava, mutta vielä ei olla siinä tilanteessa", koulutuksen kuntayhtymän valmistelua vetävä Esa Toivonen sanoi.
Peruskoulutkin voidaan ottaa hallintokokeiluun mukaan, jos kunnat niin päättävät, mutta toistaiseksi ne jäävät peruskuntien hoidettaviksi. Hallintomallin alkaessa pitää sopia lukioiden ja peruskoulujen yhteisistä opettajan viroista sekä koulutilojen käytöstä peruskoulujen, kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen kesken. Maakunnan lukioille laaditaan yhteinen opetussuunnitelma, mutta työjärjestyksistä kukin koulu vastaa itse. Työ- ja loma-ajoistakin sovitaan yhteisesti.
Lääkäriin kotikunnassa
Terveyskeskuksessa pysyy lääkärin vastaanotto. Hannu Leskinen vakuutti, että palvelu paranee. Pieneen terveyskeskukseen on vaikea saada lääkäriä ja pieneen sosiaalitoimistoon sosiaalityöntekijää, sillä yksi työntekijä joutuu tekemään kaiken yksin. Isompaan yksikköön tekijöitä on helpompi pestata, vaikka itse työ tehdäänkin hajautetusti.
"Isoja muutoksia terveyspalveluihin ei tule, sillä Kainuussa terveyspalvelut toimivat hyvin jo nytkin ja hoito on porrastettu oikein terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä. Esimerkiksi kuntoutuspalveluja kootaan isommiksi yksiköiksi, eli joitakin palveluja hyrynsalmelaiset saavat vaikkapa Suomussalmelta", Leskinen selosti.
Vuodeosastot jäävät kaikkiin terveyskeskuksiin. Kainuulaiset voivat mennä lääkäriin muihinkin kuin kotikunnan terveyskeskukseen, kun hallintokokeilu alkaa.
"Joutuuko hyrynsalmelainen vanhus Suomussalmen Kurimoon, kun oma vanhainkoti on jo ahdas", eläkeläinen Orvokki Juntunen kysäisi. Leskinen vakuutti, että ensin tehdään kaikki mahdollinen, että kotona voisi asua mahdollisimman pitkään.
Työvoimapula edessä
Nyt ollaan perustamassa yhtä kuntayhtymää vastaamaan kaikista maakunnan tehtävistä. Sen palvelukseen tulee 3 500 työntekijää. Kunnissa on nyt enemmän työntekijöitä maakuntaan siirtyvillä aloilla. Esimerkiksi palkanlaskenta hoituu jatkossa hajautetusti verkon yli. Kukaan ei jää työttömäksi hallintokokeilun takia, Leskinen vakuutti. Eläkkeelle jäävät pitävät huolen luonnollisesta poistumasta.
"Ongelma ei ole se, että pitää vähentää työntekijöitä, vaan se, että saadaan osaavat ihmiset työpaikkoihin. Tehokkuus säästää rahaa, ja jäljelle jäävällä rahalla voidaan luoda työpaikkoja ja tulpata poismuuttoa. Nuorten ei enää ole pakko muuttaa pois Kainuusta, kun täällä on työpaikkoja", Leskinen sanoi.
Lukiolaiset Mikko Kemppainen ja Olli Heikkinen saavat käydä viimeisen koulutalvensa uudessa maakuntalukiossa, sen Hyrynsalmen koulussa. Muuten Kainuun hallintokokeilu ei heihin juuri vaikuta ainakaan kymmeneen vuoteen.
"On mentävä Kainuun ulkopuolelle opiskelemaan lukion jälkeen. Jos täällä sitten olisi työpaikka, harkitsisin kyllä paluuta", Olli Heikkinen arveli.
Mikko Kemppainen ei pidä mahdottomana, että palaisi Hyrynsalmelle tai Kainuuseen vaikka kieltenopettajaksi. Opiskelemaan pitää lähteä muualle.