Kainuun mallin eli hallintokokeilun paras puoli on se, että siitä saa pätevän syntipukin vikaan kuin vikaan, jopa kesän koleuteen. Palvelujen heikennykset ja epäkohdat ovat näkyneet julkisuudessa, hyvät saavutukset eivät.
"Viestinnässä olemme epäonnistuneet", Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja keskustan kansanedustaja Timo Korhonen tunnustaa.
Mielipidekyselyissä kainuulaiset sanovat, että malli on susi, ja seuraavaan kysymykseen he vastaavat, etteivät tunne koko mallia.
Korkeintaan se tiedetään, että mummoja kuskataan ambulanssilla pitkin maakuntaa.
Korhosen mielestä arvostelu on vain kestettävä. Peruspalveluja koko maakunnan asukkaille tuottavaa Kainuun mallia on rakennettu niin, että palveluja pystytään järjestämään myös tulevaisuudessa. Kainuulaiset ikääntyvät ja ovat Suomen sairainta kansaa. Hoitoa tarvitaan enemmän, mutta hoitajia on vähemmän.
"Mutta ihmisten tarpeet ovat tässä ja nyt, ja niihin on pystyttävä vastaamaan. Palvelujen puutetta ei voi selittää sillä, että tulevaisuudessa asiat ovat kunnossa."
Paras-hanke
jo valmiina
Ilman kokeilua Kainuussa pähkäiltäisiin nyt Paras-hanketta. Tulossa oleva terveydenhoitolain uudistus panee kunnat 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueiksi tai 150 000 asukkaan terveyspiireiksi.
Kainuussa toimii jo terveyspiiri, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon.
"Olemme viisi vuotta muuta maata edellä. Kun muualla perusterveydenhuollon raju muutos vasta alkaa, me voimme jo paneutua terveydenhuollon sisällön kehittämiseen", Timo Korhonen toteaa.
Kainuun mallia ei voi lopettaa ja palata vanhaan. Päin vastoin, Kainuun tie on kaikkien tie ainakin sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Reilut kolme vuotta toiminut Kainuun malli on parantanut kuntien taloutta, vuosikatteet ovat selvästi plussalla ja veroprosentit ovat nousseet vain vähän. Kunnissa riittää nyt rahaa esimerkiksi teiden ja katujen kunnostukseen.
Vaikka maakunnan sosiaali- ja terveystoimi ylittää budjettinsa, kainuulaisten terveyttä hoidetaan uudella mallilla aiempaa edullisemmin.
Korhosen mukaan kolmessa vuodessa on selvitty 44 miljoonaa euroa vähemmällä kuin vanhaan tyyliin, jossa kukin kunta järjesti itse palvelut. Stakesin taloustilastoissa Kainuu on vahvoilla, vaikka alijäämää onkin kertynyt.
Pienet vuodeosastot jääneet pois
Tehostuminen tarkoittaa esimerkiksi pienten röntgenien ja vuodeosastojen lakkautusta.
"Ei ole mieltä makuuttaa ihmisiä terveyskeskuksissa, jos heitä ei pystytä niissä hoitamaan", Timo Korhonen sanoo.
Toisille Kainuun malli on tuonut pitempiä matkoja terveydenhoitoon, toisille taas palvelujen parantumista.
Esimerkiksi lastensuojelua ei ollut kaikissa Kainuun kunnissa hoidettu lain mukaisesti ennen Kainuun mallia.
Hoitojonoja on saatu puretuksi. Enää jonoja on ortopediassa ja plastiikkakirurgiassa.
Sydänpotilaiden hoito nopeutui, kun varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia alettiin tehdä Kainuun keskussairaalassa. Vanhusten laitospaikkoja on purettu ja avohoitoa lisätty.
Asumispalveluja kyllä kilpailutetaan, mutta vanhuksia ei silti siirretä joka vuosi halvempaan paikkaan kuin huutolaisia aikanaan, kuten on moitittu.
Kansalaisten kapina
harmittaa
Korhosta harmittaa takapakki Ristijärven ja Vuolijoen lääkäripalvelujen takia. Ne aiottiin lopettaa, mutta kansa nousi kapinaan ja syömälakkoon.
"Noin 80 prosenttia Vuolijoen ja Ristijärven lääkärikäynneistä hoituisi terveydenhoitajan vastaanotolla. Ei tarvita lääkäriä mittaamaan verenpainetta."
Kainuun malliin kuuluu myös maakuntaitsehallinnon kokeilu. Myös toisen asteen koulutus eli lukio- ja ammattiopetus hoidetaan maakunnallisesti.
Koulutuksessa Kainuun malli on laajentunut Kuusamoon, sillä Kainuun ammattiopisto KAO järjestää siellä ammattikoulutuksen.