Kajaani
Opettajien Ammattijärjestö OAJ kantaa huolta kainuulaisen jäsenistönsä asemasta Kainuun hallintomallia toteutettaessa. Kainuun lukiot kokevat uudistuksessa suurimman muutoksen.
Apulaisosastopäällikkö Markku Poutanen OAJ:stä sanoo, että opettajien asemaa ei mietitty riittävästi, kun kokeilu sorvattiin pikavauhtia laiksi.
"OAJ:n edustajia kyllä kultiin, mutta paljon kysymyksiä jäi vaille vastauksia. Mikä on sellaisen opettajan asema, joka opettaa sekä kunnan hallinnoimassa peruskoulussa että maakunnallisessa lukiossa? Sekin arveluttaa, riittääkö opetukselle tarpeeksi rahaa, kun potin jaosta päättää maakuntavaltuusto."
Markku Poutasen mielestä nyt olisi mietittävä myös, mitä tapahtuu, jos parin vuoden päästä alkava kokeilu todella päättyy vuonna 2012. Pohdittava olisi myös, voisivatko lukioiden opettajat olla jatkossakin peruskuntien palveluksessa, jotka myisivät lukio-opetuksen maakunnalle.
Poutanen sanoo, että hallintokokeilussa mukana olevien kuntien huoli pienten lukioiden tulevaisuudesta on myös hyvin järjestön tiedossa. Asiaan ei kuitenkaan ole otettu järjestönä virallista kantaa, vaan sopivan lukiokoon miettiminen jätetään paikalliselle tasolle.
"Kainuussa menee nyt opetusrintamalla ainakin siinä mielessä hyvin, että kunnissa ei suunnitella opettajien lomautuksia", Markku Poutanen toteaa.
Ongelmia ja mahdollisuuksia
OAJ:n valtuuston jäsen ja työsuojeluvaltuutettu, kajaanilainen Matti Eerola tähdentää, että yhdeksän lukion siirtyminen pois peruskunnista maakunnalliselle koulutuskuntayhtymälle on melkoinen mullistus.
"Kun kaikkia vaikutuksia ei tiedetä, epäily ja huoli opettajien keskuudessa on ymmärrettävää. Vielä ei tiedetä, miten käytännössä sujuu opettajan toimiminen sekä peruskoulun että lukion opettajana. Pelätään, että kun hallinto on eri paikoissa, voi opettajan sujuva käyttö molemmissa kouluissa vaikeutua."
Kun oppilas on ensin kunnan hallinnoimassa peruskoulussa, sitten maakunnan lukiossa ja sen jälkeen taas esimerkiksi kunnallisessa ammattikorkeakoulussa, edessä voi Eerolan mukaan olla turhaa byrokratiaa ja ongelmiakin.
"Myönnämme kyllä, että hallintokokeiluun sisältyy myös paljon mahdollisuuksia. Yhteistyö eri kuntien koulujen välillä voi lisääntyä esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksessa ja kansainvälistymishankkeissa", Matti Eerola sanoo.
Kainuun lukioiden suurin ongelma on kuitenkin oppilasmäärien pieneneminen, eikä tilannetta muuteta suuntaan eikä toiseen hallintokokeilulla.
"Lukioiden lopettaminen johtaisi lahjakkuuksien haaskaamiseen. Jos lukio-opetusta ei saa omasta kunnasta, jotkut jättävät tämän koulutusvaihtoehdon kokonaan pois laskuista. Onneksi uudessa hallitusohjelmassa on mainittu, että pienten lukioiden asema on turvattava", Eerola toteaa.
Kainuun mallissa ovat mukana kaikki Kainuun kunnat Vaalaa lukuun ottamatta. Maakuntaan tulevan rahan käytöstä päättää maakuntavaltuusto, joka valitaan ensi vuoden syksyllä.
Maakunnallisille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuskuntayhtymille kuuluvat yhä laissa määrätyt tehtävät. Kaikkia tehtäviä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu. Laki antaa esimerkiksi mahdollisuuden siirtää myös perusopetus maakunnalliseksi.