Jopa epäilyttävän myönteiseltä kriittisen tutkijan silmin näyttää Kainuun hallintokokeilusta tehty ensimmäinen väliraportti, yksi tutkimuksen tekijöistä, professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta totesi perjantaina Kajaanissa, kun väliraportti esiteltiin hallintokokeilun ohjausryhmälle.
Väliraportti käsittelee kokeilun valmistelua ja aloitusvaihetta. Haverin sanoin kivijalka on rakennettu hyvin ja talokin on melkein valmis, mutta vielä ei tiedetä, onko talossa hyvä asua.
Haverin ohella raportin laativat Jenni Airaksinen ja Anni Jäntti, joka on kotoisin Kajaanista. Aineisto on asiantuntijoilta, dokumenteista, kainuulaisten ja keskushallinnon päättäjien haastatteluja, kysely kuntajohtajille sekä havainnointi maakuntavaltuustossa. Seuraavassa vaiheessa kysytään palvelujen käyttäjien ja niitä tuottavan henkilökunnan näkemyksiä.
"Kainuun malli on onnistunut tulkinta siitä, millainen uudistus on tarpeen ja miten se toteutetaan. Kainuussa ymmärrettiin, ettei vanhalla järjestelmällä voi toimia", tutkija Airaksinen sanoi.
Vastustajat jäivät
Kainuun malliin liittyy pakkoa ja vapaaehtoisuutta. Ilman lainsäädännön velvoitusta ei olisi onnistuttu kokoamaan voimavaroja palvelujen tuottamiseen. Kainuulaiset sitoutuivat malliin ja löysivät yhteishengen. Mallia valmisteli 670 kainuulaista, eli pohja oli laaja ja valmisteluun valittiin oikeat henkilöt.
Puhemies Paavo Lipposen arvovalta auttoi, sillä ilman sitä keskushallinto olisi vaiennut kokeilun kuoliaaksi.
Kokeilu pantiin toimeen niin nopeasti, että vastustajat eivät ehtineet kaivaa lähtökuoppiakaan. Vastarintaa ja epäluuloa Kainuun malli kohtasi keskushallinnosta, joka pelkäsi budjettivaltansa häviämistä. Myös kunnat pelkäsivät itsenäisyytensä menetystä.
Vaalia muutettava
Kainuun mallin heikoin kohta on maakuntavaltuuston vaalitapa, monimutkainen kuntakiintiöt sisältävä laskentamalli, jossa eniten ääniä saaneet eivät aina tule valituiksi.
Mallin rahoituspohja toimii, mutta ensimmäisenä vuonna tulee kiinni kurottavaa noin 0,6 prosenttia talousarviosta. Mallin keskeisiin tavoitteisiin kuulunut elinkeinopolitiikka on vielä sumeaa, sen kimpussa hyörivät kunnat, maakunta, TE-keskus ja kehittämisyhtiö Kainuun Etu.
Uhkakuvia mallissa on tasapäistäminen ja palvelujen keskittyminen. Kuntien hyviä käytäntöjä ei saada leviämään koko maakuntaan ehkä kateuden takia, tai jokainen työyksikkö pitää omaa malliaan parhaana. Riski on, että kuntiin jää vanhoja rakenteita toimimaan päällekkäin maakunnan kanssa.
Kainuu pääsi kokeilullaan eturintamaan ja tositoimiin, kun muut vasta miettivät palvelujen järjestämistä.
Malli sopii sekä kuntaliitosten puoltajille että vastustajille, antaa aikalisää kuntaliitoskuvioille.
Kainuun malli ei sellaisenaan sovellu muualle. Kainuu on sopivan kokoinen alueeltaan ja väestöltään, jotta palvelujen kokoaminen maakunnallisiksi toimii. Kainuussa on myös selkeä maakuntaidentiteetti.
Kokeilun ohjausryhmän puheenjohtajan Silja Hiironniemen mielestä kokeilussa on samoja lähtökohtia kuin palvelurakenteen uudistamisessa yleensä.