Kainuun maa­kun­ta­hal­lin­non ra­hoi­tuk­sel­le sinetti

Kainuun kuntien edustajat hyväksyivät perjantaina lopullisesti Kainuun hallintokokeilun perussopimuksen. Hallintokokeilun valmistelun aikana pisimpään kättä väännettiin maakuntahallinnon rahoituksesta.

Uudesta hyväksytystä rahoitusmallista hyötyvät Kainuun pienet kunnat.
Uudesta hyväksytystä rahoitusmallista hyötyvät Kainuun pienet kunnat.

Kainuun kuntien edustajat hyväksyivät perjantaina lopullisesti Kainuun hallintokokeilun perussopimuksen. Kainuun kuntien edustajainkokouksen hyväksymässä perussopimuksessa määritellään uuden maakuntayhtymän tehtävät, toimielimet, talouden järjestäminen sekä hallinnon ja talouden tarkastus.

Hallintokokeilun valmistelun aikana pisimpään kättä väännettiin maakuntahallinnon rahoituksesta. Hyväksytyssä mallissa kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus muodostuu kunnallisveroista, yhteisöveroista, kiinteistöveroista, yleisestä valtionosuudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksista.

Alustavien arvioiden mukaan kuntien maksuosuuden suuruus tulee alkuvaiheessa sijoittumaan 55 ja 60 prosentin väliin. Lopullinen prosenttilukema määräytyy maakuntayhtymän talousarvion perusteella.

Maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän vuoden siirtymäsäännöstä ja hyväksyttyä rahoitusmallia tullaan täysimääräisesti soveltamaan vuoden 2009 alusta. Eri laskelmien mukaan uudesta hyväksytystä rahoitusmallista hyötyvät Kainuun pienet kunnat, joiden laskennallisesta verorahoituksesta huomattavan suuri osa on kulunut maakuntayhtymälle siirtyvien palvelujen järjestämiseen. Suurimmat nettohyötyjät alkuvaiheessa ovat Ristijärvi, Vuolijoki ja Paltamo.

Ilmoita asiavirheestä