Kainuun hallintokokeilun myönteiset talousvaikutukset yllättivät tutkijat, mutta ilman kitkaa ja ristiriitoja ei ole selvitty, kertoo Tampereen yliopistossa tehty Kainuun hallintokokeilun arvioinnin toinen väliraportti Sinisistä ajatuksista moniin totuuksiin.
Professori Arto Haverin sekä Jenni Airaksisen, Heidi Pyykkösen ja Piia Väisäsen laatima väliraportti kertoo enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tuloksia kokeilun puolivälissä. Arviointi riippuu näkökulmasta: samalla ihmisellä voi maakuntavaltuutettuna olla hyviä kokemuksia, mutta oman kuntansa valtuutettuna kielteisiä.
Tutkijat käyttivät aineistonaan kuntien, maakunnan ja valtion pöytäkirjoja ja raportteja sekä haastatteluja ja kyselyjä. Vastaajina olivat maakuntavaltuutetut ja maakunnan henkilöstö.
Kuntien velkataakka keveni
Kainuun kuntiin on kokeilun aikana vuosina 2004-2008 kertynyt 66,6 miljoonaa euroa vähemmän alijäämää kuin olisi tullut, jos kunnat olisivat jatkaneet omillaan. "Tulos oli positiivinen yllätys, sillä lähtötilanne oli tosi karu", tutkija Jenni Airaksinen sanoi.
Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on puolitettu. Airaksinen pitää Kainuun porua maakunnan alijäämistä suhteettomana, sillä samaan aikaan on kulujen kasvu pysäytetty ja tehty muutoksia, joilla saadaan säästöjä, ja kunnat ovat saaneet taloutensa kuiville.
Talous edellä meneminen on jättänyt vähemmälle huomiolle inhimillisiä seikkoja. Maakunta ei ole onnistunut kertomaan myönteisistä saavutuksistaan, vaan kielteinen julkisuus on korostunut.
"Yksittäisiä tapauksia on uutisoitu voimakkaasti ja yhden ihmisen kielteiset kokemukset on pantu Kainuun mallin syyksi. Lehdissä on haastateltu voinut sanoa, että itse on saanut hyvää palvelua, mutta tietää, että malli on huono."
Maakunnan henkilöstö kokee, ettei heitä ole tuettu muutoksessa.
Suurimman osan työ ei ole muuttunut, mutta kokeilusta on aiheutunut useimmille enemmän harmia kuin hyötyä. Kokeilun tavoitteet eivät ole henkilöstölle selviä.
Jenni Airaksisen mielestä Kainuun maakuntavaltuutettujen pitäisi jalkautua kuntiin, ei kokouksia pitämään, vaan kontaktiin sekä kuntalaisten että maakunnan henkilöstön kanssa. "Päättäjien jalkautuminen voisi vaikuttaa suotuisasti sekä kansalaisten että henkilöstön näkemyksiin hallintokokeilusta", Airaksinen arvioi.
Merkittäviä
saavutuksia
Raportin vastaanottanut kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) totesi, että talouden tehokkuudessa Kainuun mallin saavutukset ovat valtakunnallisesti merkittäviä.
"Kustannusten kasvun puolittamiseen pitäisi pystyä muuallakin Suomessa. Kainuun kokeilun sisältöä en tunne niin hyvin, että voisin sanoa mitä opittavaa siitä on, mutta varmasti löytyy jotain muuallakin sovellettavaa."
"Yhdessä asiassa Kainuun malli on nuuka: saavutuksista ei ole lyöty rumpua", Kiviniemi huomautti.
Kainuun malli on keskittynyt koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kokeiluun kuuluva elinkeinojen kehittäminen on jäänyt sivuun. Kainuun kehittämisrahan pääosa on mennyt perinteisellä tavalla eikä siitä ole tullut kehittämisen työkalua.
Ministeri Kiviniemi pohti, onko syynä Kainuun maakuntapäättäjien arkuus vai keskushallinnon tiukka ote.