petri.hakkarainen@kaleva.fi
Kaksi vuotta sitten aloitettu Kainuun hallintokokeilu on maakunnan asukkaiden mielestä mennyt rankasti pieleen. Kainuun Sanomien teettämä tutkimus kertoo, että vain kolmasosa kainuulaisista jatkaisi järjestelmää kokeilun päättyessä vuonna 2013.
Sinisten ajatusten Kainuun mallista aiottiin tehdä uraa uurtava kansallinen esimerkki siitä, miten maakunta voi tehostaa ja parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä toisen asteen koulutuksen järjestämistä. Kainuulaiset piti mallilla nostaa pahnanpohjimmaisista jarrumiehistä rohkeiksi edelläkävijöiksi.
Kainuun mallin piti perustua asiakaslähtöisyyteen ja lisätä valinnanvapautta. Kainuulaiset ovat kuitenkin kokeneen muutokset enemmän kylmänä kouraisuna kuin lämpöisenä kädenpuristuksena. Väärin koettu vai väärin uudistettu?
Maakunnan johto puolustaa mallia muistuttaen, että vanhaan kuntavetoiseen tapaan verrattuna on päästy ainakin parempaan tehokkuuteen. Säästöihin ei ole ylletty, mutta menot on kuulemma pidetty kasvusta huolimatta hallinnassa. Kattamaton 10 miljoonan euron alijäämäkin on todennäköisesti pienempi kuin mihin olisi päädytty entisin konstein.
Luetaanpa lukuja miten tahansa, kainuulaisten antamaa ankaraa palautetta on helppo ymmärtää. Suurin osa kokee, että palvelut ovat huonontuneet. Jos Kuhmossa - kaupungissa - ei välillä ole töissä yhtään ainutta lääkäriä ja vanhukselle osoitetaan vuodeosastopaikka sadan kilometrin päästä, hallintomallia kirotaan. Kun vammaispalvelujen yhdenmukaistaminen heikentää selvästi pyörätuolipotilaan elämänlaatua, on turha syyttää asiakasta ymmärtämättömyydestä.
Hallintokokeilun toinen vuosi yllätti maakunnan budjetin vartijat. Menojen kasvu kuudella prosentilla oli jo samaa tasoa kuin ennen kokeilua kunnissa. Edes työllisyyden paraneminen ei tuonut helpotusta: vaikka yhä useampi kainuulainen siirtyi palkannauttijaksi, toimeentulotuen menot jatkoivat kasvuaan.
Hallintokokeilun piti olla myös lääke hallitsematonta keskittymistä vastaan. Jos palvelut joka tapauksessa viedään kauemmas, niiden tarvitsijaa ei lohduta se, että hommapa tehdäänkin nyt hallitusti.
Kokeilun yhteydessä on nostettu esiin myös mallia yhden kunnan Kainuusta. Moista liittoa kannattaa kuitenkin vain joka viides kainuulainen. Kainuun mallin piti johdattaa maakunnallisen yhtenäisyyden tajuamiseen, mutta moni näkee naapurikunnan yhä kilpailijana. Oiva esimerkki saatiin talvella, kun kättä väännettiin suopotkupalloturnauksen pitopaikasta. Enemmän kuin kainuulaisia vaaramaakunnan väki kokee olevansa sotkamolaisia, kuhmolaisia ja suomussalmelaisia.
Uusiakin muureja voi nousta, sillä tulosalueiden on jaettava keskenään niukkuutta. Rohkeasta, koko maata palvelevasta kokeilusta huolimatta Kainuun on yhä tultava toimeen muuta maata vähäisemmällä tulojen kasvulla. Aiheellisesti onkin kysytty, eikö valtio voisi turvata kokeilun onnistuminen kohtuullisella lisärahoituksella?
On vaikea nähdä, että Kainuussa palattaisiin seitsemän vuoden päästä vanhaan malliin. Siihen mennessä maakunnan väkiluku on taas vähentynyt tuhansilla. Vähäisemmät tulot on käytettävä tehokkaammin, ja se tarkoittaa lisää muutoksia. Keskittyminen jatkuu, eikä sen kutsuminen hallituksi vähennä syrjäseudun ihmisen tuntemaa tuskaa.