Kohta kolme vuotta Kainuun hallintokokeilua johtaneen Hannu Leskisen kuuluva ja ripeä puhe hiljenee hieman, kun keskustelu kääntyy arvioihin hallintomallin onnistumisesta. Kehuja on kuulunut lähinnä Helsingistä. Kainuulainen enimmäkseen kiroaa maakunnan uutta menoa.
"Ihmisten on vaikea uskoa, että hallintokokeilusta on Kainuulle hyötyä. Itse olen vakuuttunut, että ilman kokeilun tuomia uusia toimintamalleja olisimme paljon suuremmissa vaikeuksissa. Melkein kaikki palvelut keskittyisivät hiljalleen Kajaaniin", Leskinen sanoo.
Koko maan koekentäksi valitussa Kainuussa on jo löydetty hallintoremontista virheitä, joihin muiden ei kannata enää kompastella. Kun yhteen sovitettavana on 11 eri työnantajan toimintakulttuurit ja 250 työyksikköä, palaset eivät loksahtele kohdalleen helposti.
"Henkilöiden välistä skismaakin on, mutta ne tapaukset ovat enimmäkseen vanhaa perua. Itseään on vaikea arvostella, mutta aika vähän kielteistä palautetta tulee organisaation sisältä. Maakunnan ylin johto toimii mielestäni hyvin ja jaksaa venyä."
Kainuussa on karsittu hallintoa ja keskitetty johtoa. Sekään ei ole sujunut ongelmitta.
Lisää rahaa
kunnilta
"Esimiehet ovat nyt kauempana kuin ennen, eikä sähköpostilla johtaminen ole välttämättä hyvä tapa toimia. Ymmärrän kyllä, että jostain yksittäisestä työpisteestä katsoen on jotain ratkaisua vaikea nähdä osana palvelujen turvaamista. Johtamisessa on vielä säädettävää, mutta lisää virkoja emme perusta", Leskinen lupaa.
Yhteisen Kainuun kuva ei ole kirkas maakunnan ja kuntien päättäjillekään. Kokeilun valmistelussa henki oli hyvä, mutta muutosten toteuttamisessa konsensus rakoilee.
"Kunnat ovat erilaisia. Osa kantaa enemmän huolta palveluista, osa katsoo tarkasti talouden lukuja. Kuntien maksuosuutta pitää nostaa 60,1 prosenttiin maakunnan menoista, eikä sekään taida riittää. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan haluaisi maksaa nykyistä 58,5 prosenttia enempää. Tällä rahamäärällä nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan toimi", Leskinen muistuttaa.
Maakuntajohtaja tähdentää, että vaikka kunnilla on alijäämää kolmisenkymmentä miljoonaa euroa, uutta katettavaa ei niissä enää juuri synny. Sen sijaan maakunnan tileihin kirjataan tältäkin vuodelta miinusta arviolta yhdeksän miljoonaa euroa. Alijäämä on luisunut kunnilta maakunnalle.
Kuntayhtymä on päättänyt säästötoimista, mutta ne eivät pure. Hannu Leskinen näkee, että tavoitteet ovat osin olleet liian tiukat. "Olisiko meillä valmiutta vielä kovempiin muutoksiin? Budjetit ovat olleet tiukkoja, mutta jossain menee hyväksyttävyyden raja. Nyt on etsittävä realistista tasoa ja löydettävä siihen rahoitus."
Tehokkainta
tehostettava
Maakuntajohtaja torjuu epäilyt löysästä taloudenpidosta luvuilla, joilla ennenkin on lääkitty Kainuun vastuullisten saamia arvostelukolhuja: maakunta tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut edullisemmin kuin mikään muu alue Suomessa, vaikka palveluiden suhteellinen tarve on Kainuussa korkein.
Silti tähytään uusia säästöjä. Mistä ihmeestä vielä voi leikata?
"Organisaation synergiaedut pitää ottaa vielä paremmin käyttöön ja esimerkiksi vanhusten asumispalveluiden epätasaista jakautumista voidaan korjata. Ei menoja vähentää voida, mutta kasvu pitää yrittää pysäyttää."
Kainuun elinkeinoelämällä menee nyt hyvin, työllisyys paranee ja väkikato hidastuu. Ajan myötä verotulotkin kasvavat.
"Palvelujen tehokkuutta on pakko parantaa, muuten maakunta halvaantuu. Valtionosuusuudistuksen sisällöstäkin riippuu todella paljon. Sitä odoteltaessa voitaisiin miettiä tosissaan kuntaliitoksiakin", Leskinen toivoo.